lauantai 22. joulukuuta 2007

"Liukas keli yllätti autoilijat"

"Helsingin seudulla tapahtui lauantain vastaisena yönä kymmenkunta kolaria teiden liukkaudesta johtuen."

Näin sanottiin sekä radiossa että luki lehdissä tänään. Ja höpön höpön. Ihmiset töpeksivät, siitä se johtuu eikä liukkaudesta. Eli näin:

"Helsingin seudulla tapahtui lauantain vastaisena yönä kymmenkunta kolaria ihmisten törttöilystä johtuen."

Liukkaalla tiellä ajetaan hiljempaa, se on niin yksinkertaista. Miksei tätä jo pikku hiljaa tajuta?

Ehkä ihmiset ovat tottuneet liian hyvään. Lopetetaan teiden suolaaminen kokonaan. Säästyy suolaa, asfalttia, autojen ruostuminen vähenee ja valot toimivat paremmin kun suolan sulattama paska ei lennä koko ajan. Lisäksi ihmiset voivat aina luottaa siihen, että talvella tiet ovat liukkaita ja sillä sipuli. Keli on aina hyvä, kun ajetaan sen mukaan. Mikä tässä on niin vaikeaa?

Jos auto ei kaikesta huolimatta pysy hanskassa, on parempi kulkea bussilla.


torstai 13. joulukuuta 2007

Presidentistä edustuksellinen

”Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen
harkitsisi presidentin viran
muuttamista edustukselliseksi.”

Jaaha, vain viikko TÄMÄN jälkeen.

http://tapanin.blogspot.com/2007/12/presidentti-rulez.html


On niillä otsaa…

”Tiitinen sanoo Helsingin Sanomissa,
että hänen mielestään nyt olisi hyvä
hetki miettiä presidentin ulko-
poliittiset valtuudet uusiksi.”

Kansalaiset ovat jo miettineet.

”Hänen mielestään kysymys on siitä,
parlamentarisoidaanko ulkopoliittinen
valta loppuun asti vai ei.”

Ei.

”Tiitinen kehottaa ottamaan mallia Saksasta,
jossa on edustuksellinen presidentti.”

Jos ei omaa mielipidettä ole, voihan sitä mallia ottaa.

”Hänen mukaansa keskustelu presidentin
vallasta käy vaikeammaksi, kun
presidentinvaalit lähestyvät. ”

Totta helvetissä se käy vaikeammaksi. Kansaa pitää kusettaa niin ettei se huomaa. Pressanvaalien alla se ei enää onnistu, nyt se on tehtävä jos meinataan.

Pidetäänkö meitä ihan pelleinä?

lauantai 8. joulukuuta 2007

Älkää syyttäkö huoltomiestä!

Nokian elämä on sekaisin ihmisten juotua paskavettä. Nyt syylliseksi on paljastunut huoltomies, joka oli avannut väärän venttiilin. Niin sitä pitää.

Kuka idiootti on käskenyt asentaa venttiilin, jolla paskavedet saa puhtaan veden sekaan? KUKA!? Hän se syyllinen on eikä huoltomies. Tehnyt rikoksensa jo ties kuinka monta vuotta sitten. Aivan kuin sähköasennusten tekijä on vastuussa töistään hamaan tulevaisuuteen saakka. Jos joku saa tällin ja kuolee virheellisen sähköasennuksen takia, asennuksen tekijä kaivetaan esiin ja viedään raastupaan. Niin pitää tehdä nytkin, sillä järjestelmä joka sallii tällaisen "väärän venttiilin avaamisen" on täysin perseestä eikä sellaista olisi saanut koskaan rakentaa.

Kuinka monta vastaavaa aikapommia maamme kunnallistekniikassa kaiken kaikkiaan on? Sellaisia venttiileitä tai muita systeemeitä, jotka vain odottavat onnetonta huoltomiestä joka tekee vahingossa jotain mitä ei olisi pitänyt tehdä, ja saa syyt niskoilleen. On vain ajan kysymys milloin ne paljastuvat itsestään, ellei niitä löydetä sitä ennen muulla tavoin. Aivan varmasti samanlainen moka on mahdollista muuallakin, siitä ei ole epäilystäkään.

On siis aika tehdä riskikartoitukset kaikissa maamme vesilaitoksissa, penkoa esiin kaikki mahdolliset ja mahdottomat virhetoiminnot, jotka voivat johtaa samanlaisiin tilanteisiin. Paskaveden joutuminen vesijohtoon on täysin tuomittavaa ja riskinä sietämätön. Sellaiselle riskille on tehtävä jotakin.

 

tiistai 4. joulukuuta 2007

Presidentti RULEZ!

Nyt se on tutkittu; kansa haluaa presidentin, joka on muutakin kuin vain
kansakunnan keulakuva ja arvojohtaja:

http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=267608&search=presidentin

"82 prosenttia vastanneista haluaa, että Suomen ulkopolitiikkaa johtavat
nykyiseen tapaan presidentti ja maan hallitus yhdessä."

Vaikka eihän tämä mikään yllätys ole. Tapani on aina ollut tätä mieltä,
koska jonkun pitää olla arkipäivän politiikan yläpuolella, olla Suomen kasvo
maailmalle, osata asiansa ja omata riittävästi valtaa saadakseen asiat
hoidetuksi. Sitä paitsi, presidentti on valtiovallan ainoa edustaja, jonka
kansalaiset saavat valita suoraan. Hallitusta kun emme saa valita.

Ei kai keneltäkään ole jäänyt huomaamatta, miten presidentin valtaa alettiin
karsia samoihin aikoihin, kun presidentin vaalista tuli suora kansanvaali?
Että annettiin kansan valita presidentti, mutta sammalla alettiin ottaa
presidentiltä valtaa pois, koska siirryttiin suoraan kansanvaaliin. Ettei
kansa pääse tekemään mitään liian tärkeää. Tämähän on aivan ilmiselvää.

Toinen aivan ilmiselvä asia on, että näpit irti asiasta, jolla on 82 %
kannatus kansan keskuudessa. Jos yhä edelleen jatketaan keskustelua siitä,
kenen pitäisi johtaa ulkopolitiikkaa, niin sekin on aivan ilmiselvää, kuka
täällä asioista päättää, kansa vai joku muu? Poliitikkoja tietenkin nyppii,
kun eivät saa keskenään päättää kuka saa päättää. 82 % on niin iso luku,
että asian pitäisi olla aivan ilmiselvä ihan kaikille.

Joten pulinat pois, PRESIDENTTI RULEZ!

sunnuntai 2. joulukuuta 2007

Ilveksen metsästys alkaa?

http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=267532&search=ilveksen

Onko kenellekään ollut ikinä haittaa ilveksistä? Kuinka moni on ylipäätään nähnyt sellaisen luonnossa? Voiko niitä syödä? Tarvitaanko niiden turkkia johonkin? Jotain muuta? Vai onko niin, että joistakin ihmisistä vain on nastaa kuljeksia pyssyt tanassa metsissä ja ammuskella vastaantulevia ilveksiä?

Ai niin, ilveksethän muistuttavat liiaksi ihmistä. Sen takia niitä pitää ampua. Pyydystävät perkuleet samoja eläimiä kuin ihmiset; jäniksiä ja lintuja. Eihän sellainen käy laatuun, että joku muu kyttää samaa riistaa kuin metsästäjät, jotka ilveksiä ampumalla vain varmistavat saaliiden riittävyyden itselleen. Ikään kuin kenenkään ruoka olisi tänä päivänä kiinni itse ammutun saaliin määrästä.

perjantai 30. marraskuuta 2007

Parempi kierrätyspömpeli

Metrossa jaettavat ilmaislehdet on tarkoitus lukemisen jälkeen laittaa tarkoitusta verten varattuihin pömpeleihin, joita on eri puolilla asemia. Pömpelissä juhlallisesti lukee "kierrätä lehset tässä". Miten niin kierrätä? Jos pömpeli ei ole ääriään myöten täynnä, ei sieltä mitään lehtiä voi enää takaisin ottaa.

Sikäli kun kyseiset aviisit ylipäätäänkään ovat tarpeeellisia, kestäisivät ne kyllä useita lukukertoja. Miksei siis nykyisten pömpeleiden tilalla ole avoimia laatikoita joissa oikeasti lehtiä voisi kierrättää? Nyt kaikki ottavat uuden lehden, katsovat siitä kuvat ja laittavat "kierrätykseen". Paperi kiertää, lehdet ei.

Paljon paperia menee muutenkin aivan haaskiin typerien lehtien takia. Nu uutiset on kumminkin ehtinyt lukea netistä jo ennen lähtöä.

keskiviikko 21. marraskuuta 2007

Onneksi olkoon, TEHY!

Saitte minkä halusitte, ja mikä teille kuuluu. Ainakin teoriassa. Nähtäväksi jää, paljonko jää ja paljonko vie verottaja. Taistelun tärkein anti, ainakin yhteiskunnallemme, ja ennen kaikkea poliitikoille ja virkamiehille, oli kuitenkin ihan joku muu kuin palkankorotus.

Onko koskaan aikaisemmin mikään muu työtaistelu herättänyt lähellekään samanlaista levottomuutta ja pelkoa päättäjissämme kuin tämä? Pakko(orja)..pakko(orja)..pakko(orja)..pakkolaki sorvattiin kasaan ennätysajassa, kun päättäjät tajusivat ja joutuivat julkisesti myöntämään hoitajien työn tärkeyden. Voiko minkään muun ammattiryhmän työn keskeytyminen aiheuttaa välittömän hengenvaaran ja kuolemia kymmenille ja sadoille ihmisille? Edes lääkärien lakko ei sitä tehnyt, paperimiehistä puhumattakaan. Entäpä jos eduskunta joku aamu jättäisi saapumatta töihin? Montako viikkoa tai kuukautta kestäisi, ennen kuin kukaan huomaisi yhtään mitään. Silti he ovat tämän tästä ilmeenkään värähtämättä nostaneet omaa palkkaansa, mutta hoitajien palkankorotuksesta he eivät ole ihmeemmin kiinnostuneita olleet. Sikäli kun se nyt valtionhallinnolle kuuluukaan. Ilmeisesti kuuluu, koska sitä käytettiin vaaliaseena ja orja…pakkolakikin syntyi kuin tyhjää vaan.

Vuosikausia jatkunut väliinputoajan osa, palkkakuoppaan jääminen ja hoitotyön arvostuksen puute - jos sairaanhoito olisi miesvaltainen ala, vastaavaa ei olisi koskaan tapahtunut. Palkkaus olisi kohdallaan, enemmänkin kohdallaan kuin nyt korotusten jälkeen. Niin se vain on.

Näemme taas hyvin, miten yleinen mielipide ei hetkauta virkamiehiä tahi poliittista johtoa suuntaan eikä toiseen. Muistammehan vähän aikaan sitten julkaistun tutkimustuloksen, jonka mukaan enemmistö tavallisista kansalaisista hyväksyisi veronkorotuksen, jos se käytettäisiin terveydenhuollon kehittämiseen. Minunkin veroa saa korottaa sen takia. Vaikka korvamerkittyjä verovaroja ei ole, asia on nyt aivan päivänselvä. Kolehti vaan kiertämään, niin yksinkertaista se on.

Mitä seuraavaksi? Pitäisi ensimmäisenä ymmärtää, että jos joltakin toiminnalta halutaan joku tietty laatutaso, rahaa tarvitaan riittävästi, vähempi ei riitä. Kun mm. terveydenhuollosta on säästetty ja sen rahoitusta on leikattu, tuloksena on laadun heikkeneminen, koska ilman riittävää rahoitusta ei riittävää laatua voi saavuttaa. Aivan päivänselvää useimmille ihmiselle. Ihmisten terveys on sellainen asia, josta ei saa säästää. Seurauksena on inhimillistä kärsimystä ja kuolemaa.

Mitä siis seuraavaksi? Tämä ei riitä, mutta on hyvä alku. Hoitohenkilökuntaa ja resursseja tarvitaan lisää, jotta alalle saadaan kestävä tilanne. Sellainen, että kaikki saavat tarvitsemansa hoidon, henkilökuntaa on riittävästi, se on ammattitaitoista, viihtyy työssään eikä ole jatkuvat stressin ja paineen alaisena. Nykyiset, epäinhimillisen pitkät hoitojonot ovat osoitus siitä, että kaikkia ihmisten tarvitsemia hoitotoimenpiteitä ei ole aikomustakaan suorittaa. Antaa jonojen hoitaa homma. Osa porukasta kyllästyy odottamaan ja hakeutuu hoitoon omalla kustannuksellaan, osa jonosta kuolee pois. Jos resursseja olisi riittävästi, jonoja ei olisi lainkaan.

Palkkaus on yksi asia, resurssikysymys toinen, ja toimintojen tehostaminen kolmas. Nämä pitää kaikki saada kuntoon, jotta voidaan puhua kestävästä tilanteesta. Niin yksinkertaista se on. Mutta tämä on hyvä alku. Ehkä päättäjät saivat nyt näpäytyksen sormilleen ja alkavat ajatella asioita vähän eri tavalla. Jos ei vieläkään mennyt perille, passitettakoon koko porukka tutustumiskäynnille, tai vielä parempi, kahden viikon työharjoitteluun terveyskeskuksiin, sairaaloihin ja kroonikko-osastoille, niin näkevät mistä on kysymys. Norsunluutorneissa on muuten liian helppo viisastella.

maanantai 5. marraskuuta 2007

Totuus demokratiasta

100-lehti tänään kertoo siitä, miten Sipoon talous menee kuralle jos Korkein Hallinto-oikeus hyväksyy Helsingin ryöstöretken Sipooseen. Tietenkin, jos liitoksen mukana Helsinkiin siirtyy joukko hyvätuloisia Sipoolaisia niin kunnan tulot vähenevät.

Tiedämme hyvin miltä häviäjästä tuntuu. Ryssät veivät meiltä Petsamon arvokkaine nikkelikaivoksineen.

Tärkein kohta Satasen uutisessa löytyy viimeisestä lauseesta, jossa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kommentoi:

"Sipoon kunnan ja kuntalaisten äänekkään ja sitkeän vastustuksen Pajunen kuittaa normaaliksi demokraattiseksi keskusteluksi."

Kas tässä, hyvät kansalaiset, tässä lauseessa kiteytyy koko (näennäis)demokratiamme syvin olemus. Tavallisen ihmisen mielipiteet kuitataan "normaalina demokraattisena keskusteluna". Ota kantaa, kerro mielipiteesi, yritä tulla kuulluksi tai peräti vaikuttaa, tekemisesi kuitatana "normaaliksi demokraattiseksi keskusteluksi", eikä vaikuta mihinkään, Jos tulet hyvälle mielelle kun sait sanotuksi, niin hyvä, mutta siinä kaikki. Tuhlasit aikaasi.

Mikä Pajunen oikeastaan on? Kaupunginjohtaja, jota eivät kaupunkilaiset saa edes valita. Hän sitten kuittaa Suomen oloissa poikkeuksellisen voimakkaan kansalaisaktiivisuuden ja vastustuksen "normaaliksi demokraattiseksi keskusteluksi".

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet omiin asioihinsa tulivat nyt harvinaisen selkeästi sanotuksi. Kansalaiset normaalisti keskustelevat demokraattisesti, ja valtakoneisto toimii. Mitään vaikutusta toisiinsa näillä kahdella ei ole.

Onko tällaista pakko sietää?

perjantai 2. marraskuuta 2007

Lama alkaa!

Nyt se oli lehdessä, aamun Taloussanomissa. Suhdanteet kääntyvät laskuun. Nousukausi loppuu ja laskukausi alkaa, tulee vihdoinkin kauan odotettu ja kaivattu lama!

Hinnat kääntyvät laskuun, palveluiden ja työvoiman saatavuus sekä työn laatu paranevat. Suomea puhumattomasta vierastyövoimasta päästään eroon.

Työajat muuttuvat järkeviksi, ylitöitäkään ei enää tarvitse tehdä. Kesäloman voi pitää kesällä, koska "työvoimapulaa" ei enää ole. Eläkeikää voidaan laskea samasta syystä ja keskittyä elämään.

Ehkä Helsingin musiikkitalokin voidaan sitten em. syiden myötävaikutuksella rakentaa, ellei YLE irtisanoudu koko projektista ennen sitä. Mikä on sinänsä aivan yksi lysti, parempikin. Ei musiikkitaloa = yksi veromiljoonia hamaan tulevaisuuteen nielevä kohde vähemmän = hyvä asia.

keskiviikko 31. lokakuuta 2007

Esimerkki onnistuneesta arkkitehtuurista.

Uutta aluetta Viikin Latokartanossa. Varsin onnistunutta ja miellyttävän näköistä arkkitehtuuria. Ihan oikeasti muurattua julkisivua, osittain rapattuna ja maalattuna. Ei elementtipintaa eikä vessan kaakelia ala Ruoholahti. Lisää tämmöistä kiitos.

Mitähän nuo talojen yläpömpelit ovat? Varmaan hyviä näköalapaikkoja ainakin.

Telakoiden lopun alku

Korealaisten Aker Yardsista ostamat 40 % tarkoittavat sitä, että he ostivat risteilijäosaamisen, jota heillä ei ennestään ole. Siis sen osaamisen, jonka takia laivayhtiöt ostavat risteilijät Suomesta, vaikka periaatteessa saisivat halvemmalla muualta. Vaikka sitten Koreasta, jossa tehdään paljon rahti- ja tankkiaivoja halvalla.

Päivänselvä asia, että Koreassa tehden tulee halvemmaksi, joten on vain ajan kysymys, milloin Suomen telakat voidaan lakkauttaa ja pistää hallit myyntiin. Kiinassakin on jo telakoita, jotka pystyvät riittävään laatuun murto-osalla Suomen hinnasta. Kaikki muutkin tavarat tulevat jo Kiinasta.

No, saapahan Kaupunkisuunnitteluvirastokin sitten Helsingin keskustasta taas lisää hehtaareja millä mällätä. Voivat rakentaa lisää tylsiä asuntoalueita tai muita mauttomia lasikuutioita.

Halvalla menee.

sunnuntai 28. lokakuuta 2007

Näpit irti vuorotteluvapaasta!

Kun arvomaailma on sailaksesta, tulee helposti ehdotelleeksi vaikka vuorotteluvapaa-järjestelmän lopettamista.

Miettikääs nyt hetki siellä, Sailas ja kumppanit, mikä tässä oikein on tärkeää? Sekö, että saatte numeronne ja powerpoint-esityksenne viivat ja pallerot kauniin näköiseksi. Vai se, että ihmisillä on lyhyessä elämässään aikaa muuhunkin kuin palkkatyön tekemiseen? Hä? Meneeks himaan? Olisko kiva joskus hellittää ja tehdä jotain mikä tuntuu elämältä? Korkeaa ”elintasoamme” voi aivan hyvin ulosmitata lisääntyneenä vapaa-aikana. Ne ketkä haluavat sen tehdä ja ovat siitä valmiita maksamaan pienentyneenä ansiotasona.

Tässä teille suunta, joka on ennen pitkää otettava joka tapauksessa. Jatkuva taloudellinen kasvu rajallisessa tilassa on mahdoton. Joko ongelma voidaan ratkaista hallitusti, tai voidaan ottaa yhä vaan lisää vauhtia ja ajaa täysillä päin seinää. Nyky-yhteiskunta on valinnut jälkimmäisen tavan. Jos emme me, niin viimeistään lapsemme ajavat päin seinää. Sitäkö me haluamme? Minulle riittää tämän päivän elintaso, itse asiassa vaikka viiden vuoden takainenkin elintaso, tai kymmenen. Minulla oli aivan hyvä olla silloinkin. En lähde teidän oravanpyöräänne.

Vuorotteluvapaa pitäisi lailla määrätä pakolliseksi. Kymmenen vuoden aikana tulisi kaikkien pitää vuosi ylimääräistä vapaata. Yhteen menoon tai pätkittynä. Alkaisi pikku hiljaa yhteiskuntamme ymmärrys ja suhteellisuuden taju lähestyä sitä tasoa, jolloin voidaan alkaa puhumaan kestävästä kehityksestä.

torstai 25. lokakuuta 2007

Päivän tehyt

Kuntatyönantaja haastoi Tehyn raastupaan. Jaaha. Mistä lähtien lopareiden ottaminen on ollut laitonta? Eikös se ollutkaan ammatinvalintakysymys?

Ministeriö varoittaa potilasturvallisuuden vaarantumisesta Tehyn työtaistelutoimien takia. Entä jos menisimme sylttytehtaalle asti ja sanoisimme saman asian vähän toisella tavalla:

”Sosiaali- ja terveysministeriö varoittaa potilasturvallisuuden vaarantumisesta kuntatyönantajan kiukuttelun ja temppuilun takia”.

No niin, tuo kuulosti paremmalta. Saman asian toinen puoli.

keskiviikko 24. lokakuuta 2007

Vai onko se tämä?

Toista rumilusta, valtion virastotaloa Hakaniemessä peruskorjataan. Turhaa rahan haaskausta, ei muuta kuin catepillaria kylkeen ja nurin, kyselemättä. Edes nykyinen kertakäyttö-arkkitehtuuri ei kykenisi saamaan mitään rumempaa tämän tilalle.

Helsingin rumin talo?

Helsingin kammottavin rakennus, Enson talo Katajannokalla, on tällä hetkellä oikeastaan aika hyvän näköinen, kun se on julkisivuremontin ajaksi käärittynä pressuihin! Purkaa joutaisi mokoman mörskän. Pilaa koko maiseman.

sunnuntai 21. lokakuuta 2007

Korvessa

Ilman tällaisia korpimaisemia ei Helsingissä viitsisi asua. Korvet ovat tärkaämpiä kuin mitkään metropolihankkeet. Jos kaikki sen ymmärtäisivät, maailmassa olisi vähenmmän ongelmia, jos ollenkaan.

perjantai 19. lokakuuta 2007

Hoitajilta palkka pois kokonaan?

Nyt irtisanoutuvat hoitajat pitäisi kuulemma pakottaa töihin ilmaiseksi. Kyllä on jollain taas välähtänyt, voi €#"@€&/#+. Hoitajilla kun on velvollisuus auttaa.

Eiköhän kaikilla ole velvollisuus auttaa, mutta kun sitä tekee työkseen, siitä kuuluu maksaa palkka. Tyänantaja nyt kiemurtelee ja keksii kaikki mahdolliset ja mahdottomat konstit, joilla hoitajakato paikataan sen sijaan, että ottaisi lusikan kauniiseen käteen ja poistaisi vuosien saatossa itse kaivamansa palkkakuopan.

Onko nyt isokin yllätys, miten tärkeää työtä hoitajat tekevät? Ehkä se joillekin on. Paperimiehet ovat pelkkää paperia hoitajien rinnalla. Vai huomasiko joku paperitehtaiden lakon? Kaupasta sai edelleen vessapaperia. Merkki vain vaihtui, siinä kaikki.

torstai 18. lokakuuta 2007

Valtava kanavapaketti

Tarviit litran maitoa, kun on päässyt loppumaan. Kaupasta löytyy, mutta samalla pitää ostaa piimää, yhden koon sukahousut, pakastebroileri, iltalehti sekä kukkakaali. Aika reilua, vai mitä?

Tilanne on kirjaimellisesti tämä, jos haluaa ostaa vain yhden maksullisen TV-kanavan. Mutta pitää ostaa vähintään kuusi, jos haluaa yhden. Helvettiäkö minä pakastebroilerilla jos olen maitoa vailla! ”Osta yksi, maksa kuusi.” Jos kerran maksan jo ”ilmaisista” kanavista YLE:lle tukun rahaa vuosittain, en välittäisi kaksinkertaistaa tuota summa millään paremmilla valtavilla kanavapaketeilla. Yksi riittäisi, yksi ainoa kanava lisää! Miksen saa ostaa vain yhtä kerrallaan?

Mitähän kuluttaja-asiamies sanoisi tästä kytkykaupasta? Lue kauppaesimerkki uudelleen ja mieti sitä.

keskiviikko 17. lokakuuta 2007

Hoitsujen ammatinvalintakysymys

”Itsehän ovat ammattinsa valinneet.” eli ”ammatinvalintakysymys”, näinhän on sanottu. Mikä sitten närästää, jos hoitajat nyt päättävät sanoa itsensä irti ja vaikka vaihtaa sitä ammattia, kun se kerran on ammatinvalintakysymys. Loogista, eikö vain?

Irtisanoutuminen on loppujen lopuksi aika nerokas työtaistelutoimi. Kun nyt jo suunnitellaan miten loparin ottaneet hoitajat korvataan ”ostopalveluilla” yms. niin mistä kuvitellaan tuhansien hoitajien korvaava työpanos ostettavan? Eiköhän se alaa vaivaava työvoimapula siinä vaiheessa valkene päättäjillekin.

Mutta siis se korvaava palvelu? No mutta, helppoa! Kaikki ne irtisanoutuneet hoitajat tietenkin siirtyvät saman tien sinne palveluja tarjoavan yrityksen palvelukseen, ja homma jatkuu. Paitsi että pakkotilanteessa voivat ensin itse sanella palkkansa ja muut työehdot. Jos oletetaan kysynnän ja tarjonnan lain pätevän tässäkin, niin asia on päivänselvä.

Koska hoitajien palkat ovat huonot, ei alalle ole tunkua, joka yhteiskunnan säästötoimien lisäksi johtaa yksittäisen hoitajan työmäärän lisääntymiseen. Joka johtaa uupumukseen ja oikeutetusti palkankorotusvaatimuksiin. Jotka taasen johtavat työn teettämiseen entistä vähemmällä henkilöstöllä jne. jne. Tämä umpisolmu on avattava aivan lähitulevaisuudessa. Tilanteesta kärsivät vanhukset, sairaat, lapset ja kaikki, koska KAIKKI tarvitsevat jossakin elämänsä vaiheessa hoitoa. Eläkepommi muuttuu jatkossa hoitopommiksi, kun suuret ikäluokat vanhenevat.

Niin, ja jos suurempi osa hoitajista olisi miehiä, tuskin tällaiseen tilanteeseen oltaisiin ajauduttukaan. Niin ne paperiduunaritkin ovat saaneet tahtonsa läpi. Onhan kuitenkin ihmisten hoitaminen tärkeämpää kuin paperin vääntäminen. Onhan?

tiistai 16. lokakuuta 2007

Mobiili-Tapani

No niin! Nyt Nokian insinöörit ja Googlen insinörtit ovat tehneet sen: blogata voi ihan helposti kännykällä.
Voi blogata missä vain, metrossa, ratikassa, liukuportaissa, kaljalla, sittarin kassajonossa, terkkarin odotushuoneessa, vaikka paskalla istuessaan. Kuvatkin lähtevät joutuisasti suoraan pöntöstä. :-)

maanantai 15. lokakuuta 2007

Tapani heräsi kesähorroksesta...

...toistaiseksi.

Hohhoijjaa, mitäs täällä tänään tapahtuu? Digitelkkari tuli. Hoitajat kohta menevät, lakkoon tai kotiinsa. Vihdoinkin iskivät nyrkin pöytään, että tämä peli ei enää vetele, nyt riittää kyykyttäminen. Kaikki sympatia ja henkinen tuki heille, olette oikealla asialla. Kukaan muu ei pidä hoitajien asioista huolta kuin he itse. Vuosikausia kestänyt vääriyys pitää korjata.

Kuulin tänään, että Norjassa hoitajilla on aivan sama palkka kuin Suomessakin, paitsi että summa maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Jos yhteiskunnan sivistyksen taso edelleen mitataan siinä, miten hyvin se huolehtii vähempiosaisistaan, ja jos Suomella oikeasti menee nyt niin helvetin hyvin kuin väitetään, että rahaa tulee joka tuutista, niin näitä yhteiskunnan ja inhimillisen elämän peruspilareita on lähdettävä korjaamaan. Tai lopetataan sitten koko homma, mutta nykyinen mukamas-hoidetaan, ja mukamas-maksetaan palkkaa ja mukamas-meillä on kaikki ihan hyvin on niin ja maailman huippuluokkaa ja kaikkea, yms. kusetussysteemit pitää lopettaa.

Liikenneturvallisuus menee yhä vaan huonommaksi. Ihmiset kaahaa ihan sikana ja ruumiita tulee. Kiinalaisella lapsityövoimalla rakennettuja puoli-ilmaisia marketista ostettuja mopoja on kaikki paikat piukassa, ja ajavat missä sattuu miten sattuu.

Helsingin kaupunkisuunnittelu on edelleen perseestä, joskin toivoa paremmasta on, Pää-pirun vaihdoksen takia. Voi tietysti mennä ojasta allikkoonkin. Soininvaara on Tapanin virallinen suosikki tehtävään. Hän on omilla teoillaan osoittanut ymmärtävänsä muitakin arvoja kuin vain rahan. Ode puikkoihin, niin hölmöily loppuu! Koska kuitenkin puoluetaustaa pidetään tärkeämpänä valintakriteerinä näihin tehtäviin kuin osaamista ja asiantuntemusta, Ode taitaa olla heikoilla, valitettavasti.

Jenkit viittaa edelleen virallisesti kintaalla ilmastonmuutokselle, vaikka sielläkin kaikki muut paitsi liittovaltion hallinto ymmärtää ongelman ja toimii liittovaltion hallituksesta riippumatta asian hyväksi. Tapanin virallinen kanta on, että Al Gore USA:n seuraavana presidenttinä voi olla oikeasti pelastus koko maailmalle. Mies todennäköisesti keskittyisi edeltäjäänsä enemmän oikeasti tärkeisiin asioihin, eikä vain rähisemään Lähi-idässä. Lähtökohta valituksi tulemiselle on ainakin hyvä, olihan Gore jo edellisen kerran suositumpi kuin istuva presidentti. Vaalimatematiikka on perseestä muuallakin kuin meillä. Toisaalta, olisiko mies presidenttinä ehtinyt keskittyä Epämiellyttävä totuus -elokuvan tekemiseen ja höyryämään ilmastoasiasta yhtä ansiokkaasti kuin nyt on ehtinyt tekemään.

Oscar-voittaja sekä nobelisti pressana olisi aika kova juttu. Onnea Gorelle!

torstai 26. huhtikuuta 2007

Vaalilupaukset kierrätykseen

Ei sitä turhaan ole todettu eri puolueiden muistuttavan yhä enemmän toisiaan. Kokoomuskin jo harrastaa kierrätystä. Kun vaalilupaukset jätetään käyttämättä, ne voidaan säästää ja käyttää seuraavassa kampanjassa uudelleen. Se on kierrätystä se!

Eikä kukaan muista mitään. Tasa-arvotuposta ja siihen liittyvästä lupauksesta arvon poliitikot vaativat kirjallisia todisteita, että he sellaisia olivat muka antaneet mitään olivat antaneet. Joku ilta-aviisi niitä jo kerkesi antamaan, niitä kirjallisia todisteita, mitkä eivät arvattavasti todista yhtään mitään. Kukaan ei muista mitään. Ei ne, jotka ovat puhuneet, eivätkä ne, jotka kuulivat. Tai joiden olisi pitänyt kuulla, tai olisi pitänyt kuulla ja muistaa kaikki mitä heille puhuttiin. Nyt riittää kun sanotaan, että ei olla puhuttu, niin rupeaa itsekin miettimään, mitä onkaan oikeasti kuullut, tai luullut kuulevansa. Mitä kuulemastaan ymmärtää on vielä asia erikseen. Ymmärrykseen, tai sen puuttumiseen vetoaminen puree sitten viimeistään, jos varmuudella muistaisikin kuulleensa joskus jotakin.

Vaadin kuluttajasuojan nimissä: Tästä lähtien kaikkien poliitikkojen jotka demokraattisesti annettavia ääniä saalistaessaan lupaavat jotakin, on se lupaus annettava kirjallisena omalla ja kahden todistajan allekirjoituksella varustettuna. Todistuskappaleita säilytettäköön luotettavan kolmannen osapuolen toimesta salaisessa paikassa, josta ne voidaan raskauttavien asiainhaarojen vallitessa ottaa esille, jos asianosaisille tulee epäselvyyksiä siitä, mitä ovat ja mitä eivät menneet lupaamaan.

Käytäntö toisi äänestäjille ihan oikeaa oikeutta, ja mahdollisuuden vaikka raastuvassa saattaa paskanpuhujat oikeuteen. Näin saataisiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

1) Lupaukset lunastettaisiin aina. Ja jos ei, niin sitten tulee kenkää. Niinhän tavallisellekin duunarille sopimuksen rikkomisesta tulee.

2) Vaalikampanjointi muuttuisi selkeämmäksi ja tavallisten ihmisten ymmärtämään muotoon, kun ehdokkaat joutuisivat hillitsemään kaikenlaisen parfymoidun paskan suoltamista vaalikampanjansa aikana.

Oli miten oli, kirjallisten todisteiden penääminen poliitikkojen taholta todistaa heidän joko valehdelleen, tai sitten he ovat surkeasti epäonnistuneet oman asiansa esittämisessä. Tyhmät ihmiset ovat taas ymmärtäneet kaiken aivan väärin.

Mitäköhän seuraavaksi? Paavo Väyrynen pitämässä hallituspuolueille verbaalisia ”En minä noin ole sanonut” -itsepuolustuskursseja.

tiistai 3. huhtikuuta 2007

Järkeä digitelkkariin!

Vihdoinkin, jotain järkeä aivan käsittämättömään asiaan digi-tv-touhussa. Yle on periaatteessa kieltänyt keskusdigiboksit. Siis sellaiset viritykset, että taloyhtiön antennikeskuksessa olisi digiboxeja, jotka muuntaisivat signaalit perinteiseen analogiseen muotoon joka sitten tavalliseen tapaan jaettaisiin talon antenniverkossa. Katsojat eivät siten tarvitsisi mitään boksia itselleen. Näin se saa tehdä, koska “kaikilla pitää olla oikeus aitoon digi-signaaliin.” Luulisi Ylelle olevan se ja saman, millä tavalla ohjelmia katsotaan, kunhan katsotaan. Saattaa vielä käydä niin, että analogisen lähetteen loputtua kaikki eivät katso ollenkaan. Oikeasti, mitä hiivattia se siis kuuluu Ylelle, miten kuva jokaisen telkkariin tulee ja miten signaalia väännetään matkan varrella? Ei ymmärrä…

Jokin aika sitten sairaalat saivat “erityisluvan” keskusdigiboksin käyttöön. Ei tarvitse siis sairaaloiden hankkia satoja digibokseja, jokaista telkkaria varten omansa. Mitä siitäkin olisi tullut? Jokaista telkkaria varten olisi sen jälkeen ollut kaksi kaukosäädintä. Kuka niitä olisi osannut käyttää? Olisi saattanut jäädä kauniit ja rohkeat näkemättä enemmän kuin yhdessä sairaalahuoneessa. Puhumattakaan kustannuksista.

Tänään Yle antoi ymmärtää, ettei se tule puuttumaan asiaan, vaikka taloyhtiöt noita keskusbokseja hankkisivatkin, kunhan alkuperäinen digisignaalikin on kaikkien saatavilla. Näin, jotta kaikki “digipalvelut” olisivat kaikkien halukkaiden käytössä. Siis mitkä digipalvelut? Kuva näkyy ja tekstiteeveekin, mitä muuta? Sähköinen ohjelmaopas? Onhan se hyvä, että Yle kantaa vastuunsa, ja haluaa varmistaa kaikkien varmasti näkevän myös ohjelmaoppaan niin halutessaan. Ilman sellaista kun ei vaan voin olla.

Mutta kumminkin, KIITOS YLE! Juuri tällaista kaupunkilaisjärkeä tarvittaisiin tässä maassa muuallakin. Ja paljon.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2007

Jakovara katosi!

Vaalien alla lanseerattiin uusi termi, ”jakovara”. Jos nyt puhutaan jostain muusta kuin Kurosen jakovarasta, niin sillä tarkoitettiin ”ylimääräistä” rahaa ensi vuoden budjetissa, joka voitaisiin jakaa erilaisiin parannuksiin, verohelpotuksiin, perintöveron poistoon, eläkkeiden nostoon yms. Eihän sellaista jakovaraa nyt oikeasti ole. Ole koskaan ollutkaan. Nyt se viimeistään pitäisi tajuta, kun Raimo Sailas on puhunut:

Poliitikkojen ennen vaaleja lupaamaa jakovaraa ei Sailaksen mukaan ole, päinvastoin taloutta pitäisi tasapainottaa.kirjoittaa Taloussanomat.

Päivä sen jälkeen kun uusi eduskunta aloitti työnsä, tulee valtiosihteeri, ja vetäisee maton koko porukan alta. Hahhaahaahaa, että naurattaa oikein ääneen! Siinä sitten on mitä parhaimmat lähtökohdat uudelle Arkadianmäen Ongelmajätelaitokselle tarttua työn syrjästä kiinni. On taas aivan sairaan hauskaa seurata millaisia selityksiä tällä kertaa kuulemme.

Sailas perustelee: ”Talouden kasvua hidastavat jo tällä vaalikaudella väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutokseen varautuminen.”

Noniin, nyt viimeistään tulee Pajamäkeä ikävä. Väestön ikääntyminen ja eläkepommi on ongelma, jolle uusi eduskunta ei halua tehdä mitään, muuta kun kaataa lisää bensaa liekkeihin. Ilmastonmuutokseen varautumisesta olen tainnut itsekin muutaman sanan jonnekin kirjoittaa, muistaakseni tänne. Eli siitä, että se maksaa aivan sairaan paljon rahaa, ja jos meillä on samanaikaisesti hoidettavana eläkepommin hallitsematon räjähdys ja ilmastonmuutos, niin ei hyvältä näytä.

Siis vaalituloksen takia riemusta tasajalkaa hyppinyt porvariporukka on nyt pyyhkäisty takaisin maanpinnalle. Lähimpien kuukausien aikana ennustan tapahtuvaksi samaa kuin ruotsissa; eduskunnan ja tulevan hallituksen suosio sukeltaa kuin lehmän häntä ja muillekin tulee ikävä Pajamäkeä, tai ihan ketä muuta tahansa. Sauli taisi nykyporukasta olla ainoa joka liikoja luvannut. Ehkä.

Mutta nauru pidentää ikää, jos asioista pitää yrittää jotakin hyviä puolia etsiä!

maanantai 26. maaliskuuta 2007

Energiakeskustelua Helsingin valtuustossa

Ilmastonmuutos on IN. Ilmastonmuutoksesta puhuminen on IN, ja kuka siitä ei puhu on OUT.

Tämänpäiväinen Helsingin Sanomat kirjoittaa, että Kaupunginvaltuusto haluaa vähentää kivihiilen käyttöä Helsingissä. Vaihtoehtoja ei artikkelissa tarjota.

Helsingin energiahuollossa on käytössä varsin edistyksellinen yhteistuotantoratkaisu. Se tarkoittaa sitä, että sähkön tuotannon sivutuotteena syntyvä lämpöenergia otetaan talteen ja käytetään kaukolämpönä. Tällä tavalla 90 % polttoaineen sisältämästä energiasta saadaan hyötykäyttöön ja vain 10 % menee harakoille.

Vaihtoehtona on erillistuotanto. Esim. maamme uusin lauhdevoimala Meri-Pori kykenee muuttamaan polttoaineen energiasta sähköksi 42 %, loppu 58 % päätyy lämpönä mereen.

Helsingissä ei siis tuhlata hiiltä.

Mitä vaihtoehtoja on olemassa?

Yksi vaihtoehto: Siirrytään pois yhteistuotannosta. Ostetaan Helsingin tarvitsema sähkö kantaverkosta ja tuotetaan vain kaukolämpö Helsingissä. Käytetään lämmön tuottamiseen mahdollisimman paljon uusiutuvia polttoaineita ja vain välttämätön määrä fossiilisia.

Tässä vaihtoehdossa ongelmaksi muodostuu sähkö, joka on tuotettava jossain muualla Suomessa, tai tuotava ulkomailta. Suomessa tuotettuna ratkaisun kokonaisvaikutus on negatiivinen, koska nyt käyttämätön tuotantokapasiteetti on lauhdevoimaa, kuten yllä mainittu Meri-Pori, joka alkaisi Helsingin vajetta paikatessaan syytää suuret määrät lämpöä mereen. Sama lämpö tuotettaisiin siis Helsingissä erillistuotannolla. Helsinki täytyy joka tapauksessa lämmittää.

Jos sähkö tuodaan ulkomailta, kyseeseen tulee lähinnä Venäjä, jolloin Helsinki siirtyisi venäläisen ydinvoiman käyttäjäksi. Viron siirtoyhteys, Estlink, tarjoaisi meille mahdollisesti myös virolaista palavan kiven sähköä.

Toinen vaihtoehto: Lopetetaan sähkön tuotanto Helsingissä. Tuodaan sähkö ulkoa ja tehdään kaukolämpö lämpöpumpuilla.

Tämä ratkaisu lisää Helsingin sähkönkulutusta entisestään vähintään puolella nykyisestä. Lopputulos on sama kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa.

Kolmas ratkaisu: Muutetaan Helsingin hiilivoimalat toimimaan bio-polttoaineella.

Pelkästään Hanasaaren käyttäminen esim. ruokohelvellä, joka on tuottoisin energiakasvi pohjolan olosuhteissa, vaatisi viljelypinta-alaa n. 40 x 40 km kokoisen pellon. Mistä löytyy sellainen peltomaa, miten sitä viljeltäisiin ja miten sato kuljetettaisiin Helsinkiin? Salmisaaren voimala vaatisi lähes saman kokoisen alueen. Vuosaaren kaasuturbiinilaitoksia ei voi muuttaa biomassalla toimiviksi.

Neljäs ratkaisu: Lopetetaan hiilivoimaloiden käyttö. Tuotetaan puuttuva kaukolämpö lämpöpumpuilla, jotka saavat käyttövoimansa Vuosaaren maakaasusähköstä. Ostetaan puuttuva sähkö kantaverkosta.

Tarvittava lisäsähkön määrä kovimmilla pakkasilla on n. 600 MW. Sen tuottamiseen Suomessa ei tällä hetkellä ole hiililaitoksia vähäpäästöisempää kapasiteettia. Tarvittaisiin uusi ydinvoimalayksikkö.

Tuulivoimaa voidaan rakentaa Helsingin edustalle. Voidaan, mutta ei kannata, koska Suomesta löytyy tuulisempia alueita joissa myös maisemahaitat ovat pienempiä. Tuulivoimaa kannattaa ensin rakentaa sinne, niin kuin on tehtykin jo. Toki imagosyistä voidaan Helsinkiinkin tuulivoimaloita rakentaa, mutta ei taida vastustuksen takia onnistua ihan niin helposti.

Viides ratkaisu: Rakennetaan uusi ydinvoimala kyllin lähelle Helsinkiä, jotta siitä voidaan tehdä yhteistuotantolaitos ja tuottaa sillä kaikki Helsingin sähkö ja lämpö. Vaihtoehtoisesti rakennetaan Helsingin alle kallion sisään pelkkä lämpöydinreaktori, jolla lämmitetään Helsinki. Sähkö tuodaan toisesta ydinvoimalaista, joka voi sijaita missä tahansa. Ydinvoiman määrä on maailmassa joka tapauksessa tuplattava taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Helsinki voisin ottaa osan tästä vastuusta.

Yksi ratkaisu löytyy Osmo Soininvaaran Helsingin Uutisissa 23.3.2007 julkaistusta kolumnista, jossa hän kirjoittaa: "Biomassaa tulee käyttää lähimmässä voimalassa, jottei kuljettamiseen haaskaudu energiaa. Hakkeen kuskaaminen Helsinkiin on järkevää vasta kun suunnilleen koko muu maa lämmitetään hakkeella."

Ode on viisas mies, se on tiedetty ennenkin. Nyt näyttää nimittäin pahasti siltä, että Kaupunginvaltuustolla on Vanhasen vanavedessä karkaamassa mopo käsistä. Mitä muuta voi odottaakaan, kun amatöörit ryhtyvät tekemään energiaratkaisuja.

On väärin tarkastella erikseen Helsingin energiaratkaisuja ja päästöongelmia. Tilannetta pitää tarkastella koko Suomen tasolla. Pelkästään Helsingin asioihin keskittymällä on vakavana vaarana päätyä johonkin osaoptimointiin, jonka vaikutus kokonaisuuden kannalta on negatiivinen. Herää kysymys, onko Suomikaan riittävän iso alue tarkasteltavaksi, vai pitäisikö koko Euroopan energiakysymykset käsitellä saman pöydän ääressä? Varmasti pitäisi. Päästökauppa on luotu käsittelemään ja ohjaamaan energiantuotantoa ympäristön kannalta parempaan suuntaan talouden keinoin. Miksi se ei riitä valtuustolle?

"Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on ollut hyvä asia, mutta nyt pitäisi selvittää, onko kivihiili korvattavissa. Nämä ovat vakavia kysymyksiä", sanoo Suvi Rihtniemi.

"Vakavia kysymyksiä", kyllä varmasti. Kysyjien vakavuudesta, tai vakavasti otettavuudesta ei sitten aina tiedä. Vai miten on selitettävissä se, että vasta kolme kuukautta sitten valtuusto hyväksyi yli sadan miljoonan euron hankeen, jonka päämääränä on piilottaa Hanasaaren hiilikasa? Eikö olisi ensin pitänyt selvittää hiilen korvattavuus ja vasta sitten piilottaa se, jos siitä ei päästy eroon? Vaan tokkopa valtuusto silloin vielä kolme kuukautta sitten tiesi asiasta mitään. Ainakaan Vanhasen Matti ei ollut sitä heille vielä kertonut. Ajettaessa nykyisiä voimaloita yhä ahtaammille paikoille tiivistyvässä kaupungissa, on tyystin unohtunut myös mahdollisten uusien polttoaineratkaisujen mahdollisesti tarvitsema lisätila. Se on kohta syöty. Se on menetetty kaupunkisuunnittelun ahneudelle. Energiantuotannon kehittämismahdollisuutta on vaihdettu tonttimaaksi, josta on harvaan asutun Suomen pääkaupungissa huutava pula koko ajan.

"Yhteistuotanto on ollut hyvä asia.." Eikö se ole sitä enää? Pitäisikö siirtyä erillistuotantoon? Polttoaineen kanssa yhteistuotannolla ei ole mitään tekemistä. Yhteistuotantoa voidaan harjoittaa vaikka männynkävyt polttoaineena. Miksi Rihtniemi rinnastaa sen hiileen?

Joka tapauksessa on tehtävä jotakin, näin ei voi jatkua. On erinomaisen hyvä asia, että näistä asioista nyt keskustellaan päivänpolitiikassa. Olkoonkin, että olemme kolmekymmentä vuotta myöhässä.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2007

Liikaa pönötystä yhdelle kerralle

Pää on vieläkin tyhjä kuin Jeesuksen hauta pääsiäisaamuna, jos kohta ikinä on muuta ollutkaan, mene tiedä. 2524 ääntä Oskulle. 2524 äänestäjän jonosta muodostuisi yli kilometrin mittainen, ei paha! Mutta ei tarpeeksi hyväkään.

Suokusta voitti, Kokomusta tuli toiseksi ja Betoni-Demarit kolmanneksi. Pirkko Ruohonen-Lerner tuli valituksi äänimäärällä 1058. Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg ei tullut valituks äänimäärällä 7804. Tarjan sijaluku oli 42. Saman kohtalon koki mm. Sari Essayah 7734 äänellä, sijaluku 44, sekä moni muu. Vaalijärjestelmä on kokolailla hanurista, tällaisen ei pitäisi olla mahdollista. Tämä, sekä puoluekuri siirtää valtaa kansalta puolueille, mikä ei siis ole kivaa. Tässä yksi syy, miksi moni jätti äänestämättä Oskua, vaikka olisi halunnut. Puolue oli väärä, eikä haluttu ottaa sitä riskiä, että ääni meneekin vaalijärjestelmän ansiosta Oskun sijasta jollekin pönöttäjälle.

Vaalivoittoa hihkuva Sekoomus sai Pahvi-Saulin vanavedessä monta edustajaa sisään. Saulin 60563 ääntä ovat kaikkien aikojen ennätys. Hän ja Katainen puhuivat telkkarin mainosspoteissa jotain, joka meni kansaan kuin häkä. Vai oliko niillä merkitystä, mene tiedä. Demareiden mainokset kuulemma olivat syyllisiä tappioon, tai eivät olleet syyllisiä tappioon, mene tiedä.

Joku meni kumminkin pieleen. Lisää arvailua joskus myöhemmin.

perjantai 16. maaliskuuta 2007

Vaalimainos

Ehdokas 66 - ja lupa äänestää!


Pajamäki - Osku Pajamäki

Hiljaisten ikäluokkien äänekäs edustaja
Helsingistä
http://www.osku.net

torstai 15. maaliskuuta 2007

Hoitoalan pätkätyöongelma poistunut!

Mitähän uutisissa eilen oikein sanottiin? En ymmärtänyt yhtään mitään. Jotenkin niin se meni, että ulkomailla asuvia ja työskenteleviä sairaanhoitajia houkutellaan takaisin Suomeen lupaamalla mm. vakituisia työpaikkoja. Hä?

Nyt siis kaikki pätkätöihin kyllästyneet Suomalaiset sairaanhoitajat, kipin kapin muuttamaan vaikka Ruotsiin, ja viikon päästä paluumuuttajina takaisin. Näin helposti saatte vakituisen työn, jota ette tähän asti ole löytäneet kirveelläkään.

Ai niin, kympin uutiset saa nykyään katsoa ilmaiseksi (=mainosten sietämisen hinnalla) netissä:

http://nettitv.mtv3.fi/nettitv_uutiset/index.shtml/nettitv_uutiset/uutiset?95642#95642

Näin se käy! Uskooko joku? Voihan se olla, että Ruotsista Suomeen paluuta hieman rajoittaa erään haastatellun kertoma tuhannen euron ero palkassa. Voinee arvata kumpaan suuntaan.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2007

Pajamäki ja Akaan-Penttilä väittelyssä

Maanantaina 12.3. järjestettiin Sanomatalossa vaalitilaisuus, jossa näytti olevan paikalla enemmän ehdokkaita kuin potentiaalisia äänestäjiä. Äänestäjäkunnankin keski-ikä pikaisella silmäyksellä ylitti eduskunnan keski-iän, jotain 51 vuotta. Ihmekkös se, jos järjestetään mikä tahansa tilaisuus työaikana arkipäivänä, niin vieraiksi tulee niitä, joilla siihen aikaan päivästä on vapaata. Siis vähemmän työikäisiä ja opiskelijoita kuin eläkeläisiä. Enpä minäkään ehtinyt sinne kuin vähäksi aikaa.

Muuten tämän kaltaiset tilaisuudet ovat erittäin hyviä ja niitä pitäisi olla enemmän. Aiheet olivat kiinnostavia ja kaksintaistelu-asetelma tekee tylsästäkin asiasta kiinnostavamman. Itse asian lisäksi oppii tuntemaan väittelijöiden kyvyn toimia spontaanisti erilaisissa ennalta arvaamattomissa tilanteissa, mikä on kyllä poliitikon ominaisuutena kovin tärkeä. Show-taidoista on kiistatta apua asioiden hoitamisessa. Ei mahda mitään.

Yksi maanantainen taistelupari oli kokomustan Eero Akaanpenttilä ja demareiden Osku Pajamäki. Aiheena “Eläkeindeksi auki ja pienet ikäluokat maksumiehiksi?”

Aihe on peräisin suoraan Pajamäen kirjasta Ahne Sukupolvi.

Mitä siis tuli sanotuksi:



Tilaisuuden juontaja: Eero onko sinulle tuttu toi Oskun väittämä?

Eero Akaan-Penttilä: Kyllä on, mä olen lukenut Oskun kirjan läpi, tosin soveltuvin osin ja aika nopeasti, mutta kuitenkin.

Tästä on hyvä aloittaa. Luotetaan itseensä ja siihen, että väittelemään on kyllin hyvä lähteä vaikka sitten tutustumatta vastaväittelijän ajamaan asiaan. Kun kirjan on plärännyt kertaalleen niin se siitä. Itse asiassa, voiko harjoittaa vielä suurempaa piittaamattomuutta vastaväittelijän asiasta? Ehkä voi, en nyt vain keksi miten.

Seuraavaksi Eero kysyi Oskulta, onko tällä vapaaehtoista eläkevakuutusta. Sellainen on ”viisasta ja realistista”.

Siis alkamassa oli keskustelu eläkejärjestelmän toimivuudesta, ja se aloitetaan tarjoamalla vapaaehtoista eläkevakuutusta ja tullaan näin samalla myöntäneeksi eläkejärjestelmän toimimattomuus? Vai ymmärsinkö nyt kaiken aivan väärin? Nuorille ja työikäisille suositellaan eläkevakuutusta ja vapaaehtoista säästämistä sen lisäksi, että he maksavat vanhempien ikäluokkien eläkkeet. Tämähän on juuri se tilanne mistä Osku on puhunut koko ajan, että kärjistäen, nuoret vain maksavat mutta eivät saa mitään.

Osku Pajamäki: …meillä on todella nyt tällä hetkellä niin kovat vaateet ja velvotteet nuoremmille ikäluokille…

Eero Akaan-Penttilä: ...40-luvulla, viskyt, silloin oli omat vaateensa kanssa, älä, älä nyt poika parka vertaa keskenänsä ... viisaus tulee vähitellen, mä voin lohduttaa sua sillä…

Tätähän se keskustelun lähtökohtakin enteili. Ei tutusta aiheeseen, vaan valmistaudutaan pistämään jauhot suuhun omalla iän tuomalla arvovallalla. Vastaavaa ikärasismia on muuallakin valtakoneistossa. On asioita joista on ok, että nuoret puhuvat ja hoitavat. Sitten on niitä, joista heidän on parempi pitää näppinsä erossa. Olkoonkin, että ne koskettavat mitä suuremmissa määrin heitä itseään, kuten nyt tämä eläkejuttu.

Satun tietämään, että Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale, 66, allekirjoittaa Oskun väittämät, on oikeasti lukenut hänen kirjansa kokonaan ja on mm. sitä mieltä, että meillä pitäisi olla enemmän Oskuja ajamassa näitä asioita. Entäpä jos Akaan-Penttilä olisikin kohdannut Sanomatalossa Vappu Taipaleen ja aihe olisi ollut sama, repliikitkin samoja, olisiko Eero silloin ruvennut tytöttelemään? ”Älä, älä nyt tyttö parka…” Ehkä ei, joten ikärasismisyytöksetkin tulivat ehkä näin todistettua. ”Kakarat hiljaa kun vanhemmat puhuvat!

Ketä kiinnostaa, voi seuraavassa lukea huonolaatuisesta äänitteestä kirjoitetun Pajamäen ja Akaan-Penttilän väittelyn:

E = Eero Akaan-Penttilä
O = Osku Pajamäki
J = Tilaisuuden juontaja

J: Seuraavaksi pyydetään lavalle väittelemään teemasta eläkeindeksi auki ja pienet ikäluokat maksumiehiksi. Osku Pajamäki Sosiaalidemokraatit ja Eero Akaan-Penttilä kokoomuksesta. Tervetuloa.

Tässä vois hiukan esitellä kaksintaisteluparia: Osku Pajamäki on Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, pyrkinyt eduskuntaan aikaisemminkin, nyt olet ehdokkaana ja tuossa kohahdutit syksyllä julkaisemalla kirjan Ahne Sukupolvi joka on aika paljon käyty läpi lehtien palstoilla ja radiossa ja varmaan televisiossakin ja sulla on ollut siellä monta kovaa väittämää sä sanot että tällanen hiljanen pätkätyösukupolvi on sorron ja riiston uhri. Pätkätöitä tekee 20 % väestöstä ja niistä 90 % on 15-44 -vuotiaita. Valtion velkaa olet kritisoinut paljon, se on 60 miljardia euroa suurin piirtein tällä hetkellä, mutta sä väität, että eläkevelka on vielä viis kertaa tätä suurempi, josta rahastot kattaa vain yks neljäsosan ja perusväittämä on se, että suuret ikäluokat, ahneet sukupolvet pakottaa nuoret maksamaan nää molemmat.

Eero Akaan-Penttilä, siis sosiaalivaliokunnan varapuheenjohtaja eduskunnasta, kansanedustaja, Espoon kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Myös luin lehdestä, että kun eduskunta keskusteli työeläkelainsäädännöstä joku aika sitte, niin käytit siitä aika kriittisiä puheenvuoroja ja olit sitä mieltä, että keskustelu oli aika huonoa, että tässä on meillä aika hyvät väittelijät. Eero onko sinulle tuttu toi Oskun väittämä?

E: Kyllä on, mä olen lukenut Oskun kirjan läpi, tosin soveltuvin osin ja aika nopeasti, mutta kuitenkin.

J: No silloin sulla on varmaan kysymys jolla sä voit haastaa ton Oskun, että ----- eläkeindeksi niin maksaako sen nyt tulevat sukupolvet vai -----. Ole hyvä ja siitä vaan väittelyä päälle.

E: Kiitoksia. Jos pitää ensimmäinen kysymys tehdä niin mä kysyn sen, että miksi Osku on niin katkera? Mikä takia sä luot tällaista negatiivista ilmapiiriä siihen nähden, että tässä on ihan erilaisista ikäkausista kysymys ja nyt maksussa olevat eläkkeet ne tulee tiettyjen lakien ja asetusten ja sopimusten perusteella jotka on jo 60-luvulla alun perin sovittu ja edes ne sopimukset eivät toteutunet sille ikäluokalle joka silloin niiden mukaisesti uskoen lähti töihin. Nyt on ihan eri aika ja tulevaisuuden eläkkeistä mä olen todennäköisesti aika lailla samoilla linjoilla sun kanssa. Esimerkiks, voisin kysyä hyvin henkilökohtaisenkin kysymyksen sulta niin, että onko sulla omassa eläketurvajärjestelmässä vapaaehtoista -----

O: Mä lähden liikenteeseen siitä, että mulla ei ole omaa eläketurvan vapaaehtoista tietä (?) järjestyksessä...

E: Miksi ei?

O: No, mun mielestä tää on aika erikoinen asia, että muille sukupolville taataan lakisääteinen eläke ja sit pitäis vielä nuoret, niin sanotusti pitkään työmarkkinoilla olevat ikäluokat jotka joka tapauksessa maksaa nyt noin 60 miljardin valtionvelan, sitä todella viis kertaa suuremman eläkevelan. Te ootte myynny pois viidentoista vuoden aikana 15 miljardia valtion omaisuutta, käyttäny sen pääosin veronalennuksiin, ja sitten katsotaan vielä, että olis jotenkin oikeudenmukaista, et nuoret ikäluokat työskentelee pidempään työelämässä, työskentelee pätkätöissä ja kerryttäis vielä omaa eläketurvaansa vapaaehtoisella säästämisellä...

E: Se on viisasta ja realistista.

O: Mutta se ei sukupolvien välisessä ketjussa, tässä oikeudenmukaisuudessa mitenkään oikeutettua. Kelle muulle suosittelet vapaaehtoista eläkevakuutusta, siis vanhuksilleko vai nyt alkaville eläkeläisille.

E: ...kaikille niille nuorille jotka ovat työelämään menossa tai työelämässä. Koko se systeemi...mikä on nykyinen työeläke... ja on ollut viime vuoden alusta voimassa, ikävää kyllä tekee elinaikakertoimen ja muiden kanssa tilanteen jota sä omassa kirjassakin referoit...

O: Mä oon tästä hyvin paljon samaa mieltä Akaan-Penttilän kanssa, että todella vuonna 2010 otetaan käyttöön elinaikakerroin, joka on leikkuri, indeksi, joka ei kosketa lainkaan ennen vuotta -48 syntyneitä, mutta leikkaa rajusti esimerkiksi -70 ja -80 luvuilla syntyneiden eläkkeitä...

E: Kyllä.

O: ...ja näin ollen … siis ..... lainsäätäjä, sosiaalivaliokunnan varapuheenjohtaja ilmoittaa tässä, että työeläkejärjestelmä ei toimi ja meidän pitää siirtyä vapaaehtoiseen säästämiseen.

E: Ei tartte siirtyä vaan ottaa sen lisäksi, jos sä haluat kunnon eläketurvan ittelles. Sinun ikäiset poliitikot nimenomaan halus nää elinaikakertoimet sinne ja mä yritin ... ... kysyä ovatko he laskeneet omat tulevaisuusansionsa ja heitä ei se ees kiinnostanut.

O: Minun ikäisiä poliitikkoja on eduskunnassa kyllä verrattain vähän täl hetkel ... mut mä lähden edelleen liikkeelle siitä, että meillä on todella nyt tällä hetkellä niin kovat vaateet ja velvotteet nuoremmille ikäluokille, eikö ole täysin...

E: ...40-luvulla viskyt, silloin oli omat vaateensa kanssa, älä, älä nyt poika parka vertaa keskenänsä ... (yleisö taputtaa) viisaus tulee vähitellen, mä voin lohduttaa sua sillä, että kyl sun krittiikki kasvaa kun sä katsot tätä --- parin kymmenen vuoden kuluttua niin sä kyllä mietit...

O: Niin mä huomaan sen, että tavallaan asetelma on se, että mä perehdyn asioihin ja yritän katsoa miten lakisääteinen työeläkejärjestelmä kohtelis kutakin ikäpolvea oikeudenmukaisesti ja vastaukseks mä saan suosittelun hankkia vapaaehtoinen vakuutus ja pojittelut .....

(yleisö taputtaa)

E: Elikkä et hyväksy sitä, että lakisääteisen eläketurvan lisäksi rakennat itsellesi omaa eläketurvaa, minusta se on järkevää ... eikä .... yhteiskunnan pitää hoitaa kaikki nämä asiat...

O: Edustaja Akaan-Penttilä, kenen oman ikäluokkasi ihmisen toivot myöskin täydentävän omaa eläketurvaansa nyt vapaaehtoisella säästämisellä?

E: Se on vaan .... se ei oo toivomusasia ollenkaan....

O: Me ollaan tästä tavallaan samaa mieltä, on ihan totta, että nuorempien ikäluokkien eläketurvaa on heikennetty radikaalisti. Elinaikakerroin tarkoittaa sitä, että jos 40-luvulla syntynyt laittaa eläkejärjestelmään euron, hän saa vastineeksi 1,6 euroa. Jos 70-luvulla syntynyt laittaa euron, hänen eläke-euronsa on 80 senttiä. Ja meille suositellaan vapaaehtoista säästämistä.

J: Eero, oletko samaa mieltä Osku Pajamäen kanssa.

O: Mä en tähän laskuun kyllä lähde nyt mukaan mitä sä tässä esitit. Mutta... mä ottasin ihan toisenlaisen lähtökohdan koko tähän keskusteluun ... eläkevakuutuksen johtava periaate siitä lähtien kun ... sen aikoinaan 60-luvulla laittoi pystyyn, kuuluu seuraavasti, se lukee eläketurvakeskuksen materiaalissa tänä päivänä, isojen vakuutusyhtiöiden materiaalissa, se sanoo suurin piirtein näin, et kun ihminen lähtee eläkkeelle ja hän ansioidensa mukaisesti saa tietynalaista eläkettä joka tulee maksuun, niin sen mitä hän kulutusta pystyy sillä noudattamaan ja tekemään niin periaate on se, että se sama kulutustaso suurin piirtein säilyy jatkossa vuosien saatossa. Ja nyt nykyisessäkään systeemissä tämä ei oo toteutunut, tätä ei Suomessa tällä hetkellä myönnetä, se on eläkeläisten suurin päänsärky ikävä kyllä, se on ihan eri asia Osku mistä sä puhut. Ja täs on niinku vaara et me verrataan myöskin nyt aikalailla ... vääriä...

J: ...keskustelaan siitä, että onko pienet ikäluokat maksumiehiä eläkeindeksissä...

E: ...osittain rahastoiva systeemi. Jokainen sukupolvi maksaa tiettyjä asioita ja tän voi repiä hajalle sillä lailla ku Pajamäki yrittää mutta...

O: Se joka on repimässä sitä hajalla on se joka suosittelee nuoremmille ikäluokille vapaaehtoista säästämistä.

E: Kyllä hyviä neuvoja täytyy antaa....

O: ....Akaan-Penttilä ja kolleegansa ei oikein .... lähestyä tietoisena siitä et kuinka tärkeä tämä sukupolvien välinen ketju on. Meillä on edelleen valtavasti niitä ihmisiä suurissa ikäluokissa, jotka uskovat ihan euromääräisesti maksaneensa oman eläkkeensä. Ja tämä ei pidä paikkaansa, meillä on rahastoitu noin neljännes, kolme neljännestä maksavat nuoret ikäluokat kun ovat työelämässä. Ja nyt täytyy vielä sanoo se, että alkava eläkkeet, eli ne jotka tänään ja seuraavien vuosien aikana jäävät eläkkeelle, niin nää alkavat eläkkeet on noin 66 % nettotuloista. Puhutaan siis aivan eri luokan eläkkeistä kuin ... ...nyt Eero Akaan-Penttilä olisi myöskin niin kun romuttamassa koko työeläkeuudistuksen purkamalla niin sanotun taitetun indeksin eli luomalla kolmen miljardin lisämaksupaineen nuoremmille ikäluokille, pitääks tää paikkansa?

E: Ensinnäkään mä en oo romuttamassa tätä järjestelmää jota mä oon itse ollu lainsäätäjänä vaatimassa. Kolmen miljardin summa on semmonen uhka joka ... ovat ... 20 vuoden päästä, se ei ole tätä päivää ollenkaan. Jos halutaan, jos meidän poliittinen järjestelmä kolmikanta ja myöskin isot päättäjät eduskunnan ulkopuolella haluasivat, meidän maassa voitais aivan hyvin siirtyä taitetusta ihdeksistä tasaindeksiin. Se on 0,1 % ....työeläkemaksuihin per vuosi ja merkitsee 150 miljoonaa euroa ensimmäisenä vuonna, toisena tulee 150 lisää, se on 300, kolmantena taas, se on 450 miljoonaa euroa. Mutta Osku, siinä vaiheessa voitais ottaa käyttöön sama systeemi kuin Sveitsissä, siellä valtioneuvosto haluaa olla mukana näissä, millä tasolla eläkkeet on, miten niitä ihdeksiä seurataan. Meillä tätä ei haluttu, mä olen kyselytunnilla ... ministereiltä tämän vahvistanut. Meillä tyydytään siihen, että lainsäädännön sisällä on tietyt prosentit ja niillä mennään ... eivät ota vastuuta tästä niin kuin pitäis, joten periaatteet kuten sanottu on väärin päin. Se olikin hyvä että tästä voidaan puhua.

J: Miten vastaat Osku Pajamäki?

O: Työeläkejärjestelmän edes jonkun tasoinen oikeudenmukaisuus perustuu tähän taitettuun indeksiin, siis siihen, että nykyiset eläkkeet seuraavat 80 %:sti kuluttajahintoja ja 20 %:sti ansiotasoindeksiä. Jos tämä palautettaisiin 50-50 puoliväli-indeksiin, niin edustaja Akaan-Penttilä, niin ihan elinkeinoelämän keskusliiton tutkumusten, siis --- ja Lassilan mukaan seuraavan 20 vuoden aikana ---paine on 3½ miljardia, se tarkoittaa nuoremmille ikäluokille veroluontoisen maksun, eli työeläkemaksun huikeaa nousemista. Tässä tilanteessa jossa muutenkin on kilpaillut työmarkkinat, pätkitty työ, silloin ei voi muuta sanoa kuin että nuoret ikäluokat eivät pysty silloin maksamaan, eivät omaansa eivätkä muiden eläkkeitä. Nämä ovat romuttamassa tätä järjestelmää---

E: Ei, ei, ei ole romuttamassa ---- Mä kerroin äskön sulle just tavan, jos halutaan, jos Suomen poliittinen hallitus haluaa se voi ottaa toisen tavan käyttöön. Tämä ei romuta mitään järjestelmiä, mut näin on väitetty ja näin saadaan ihmiset uskomaan että ---.

J: Mut ilmeisestikin yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, että yhä enemmän pienet ikäluokat joutuu suurten ikäluokkien maksumiehiksi. ---korotetaan pikku hiljaa --- paineet on kovat ja jostain se raha on otettava.

E: Paineet on kovat, ilman muuta, mutta tässä on kysymys niistä lupauksista jotka aikanaan on tehty, veli hyvä sulla pitäs olla semmonen luotto omaan eläkejärjestelmääs, että sä oot nyt töissä tästä 40 vuotta tai 30, sä voit luottaa että sulla aikanaan tulee maksuun se mitä sä nyt kuvittelet. Nyt me puhutaan niistä ihmisistä jotka on olleet eläkkeellä jo 20 vuotta ja joilla on aivan eri edut kuin mitä he aikanaan luulivat. Se ei oo toiminut heidän --- se on ihan päinvastainen kuin mitä se näyttää ---. Ja ennen kaikkea, ei Suomessa pidä, meillä ei oo koskaan ollu niin paljon rahaa tässä maassa kuin nyt -----.

J: Pyydän, puheenjohtajana huomauttamaan, että nyt puhutaan siitä, että eläkaindeksi on auki.ja ovatko pienet ikäluokat joutumassa maksumiehiksi.--- Osku Pajamäki on myös sanonut, että valtion omaisuuden myynti on vastuutonta suurilta ikäluokilta. Se on kansallisomaisuutta ja myytyä ei saada takaisin. Tää on ollut puskuri, jolla on voitu ---- eläkejärjestelmiin. Haluatko vastata tähän Eero Akaan-Penttilä? Onko se ollut vastuutonta?

E: ------ en lähde sanomaan, että se olis ollu vastuutonta. Totta kai sitä saa rakentaa tällasen uhkakuvan, mutta minä olen kyllä eri mieltä.

J: Mitä sanoo Osku Pajamäki?

E: Niin siis mä en rakenna uhkakuvia vaan koitan tehdä hyvin selväks sen, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ei toteudu työelämässä, se me tiedetään. Pätkätöitä tekee 90 %:sesti 15-44 vuotiaat. Sen lisäksi tää ikäluokka, siis pienet hiljaset ikäluokat, joka tapauksessa maksaa valtionvelan, joka tapauksessa maksaa eläkevelan, ja meiltä puuttuu tämä puskuri joka olis kenties ollu tarpeen jossain vaiheessa. Eli valtion omaisuutta on myyty 15 miljardilla ja se on sijoitettu suurten ikäluokkien viimeisinä työvuosina veronalennuksiin. Ja se tuntuu niin kun yhtälönä täysin järjettömältä.

E: No tähän voidaan sanoa, että sun puoluees on ollu hallituksessa 8 vuotta myymässä näitä, että kerro tää sama asia sitten heille.

(yleisö taputtaa)

O: Mä olen kirjassani kertonut pyrkinyt kertomaan sen ihan kaikille.

E: Mä haluaisin tähän loppuun vielä sanoa sen, että ikäluokkien välinen vastakkainasettelu on musta erittäin valitettavaa. Se on ihan niin kuin sä et lähihistoriaa tietäs minkälainen oli 40-luvulla perhetilanne, meillä oli sotaorpoja, meillä oli sotaleskiä, tosi ankeat taloudelliset olosuhteet. Koko se ikäpolvi ponnisti sieltä ja rakensi tämmösen Suomen mikä meillä nyt on. Kyllä niistä pitäis olla kiitollinen näistä asioita, eikä vääristää----

J: Eero Akaan-Penttilä puhuu varmaan viisaita sanoja, mutta tämä on myös se teema jonka Osku Pajamäki on saanut silmilleen siitä asti kun sä tän kirjan julkaisit. Vaikka olis halua puhua eläkeindeksistä ja sen maksusta, niin tän sä saat aina silmilles. Mitä sä vastaat tohon?

O: Niin siis, mä olen tavallaan nyt ymmärtänyt sen , että kun en ole hiihtänyt siis kouluun joka aamu, niin se oikeuttaa siihen että omaa ikäluokkaani saa kohdella yhteiskunnallisessa päätöksenteossa aivan millä tavalla tahansa.

(yleisö taputtaa)

E: Joo, se on ihan ihmeellinen periaate.

J: Otetaan yks kysymystä...

Y: Ja Osku Pajamäelle kaksi kysymystä. Tietääkö hän sen, että nykyisin eläkkeellä olevat maksoivat vuosikymmeniä omasta palkastaan saadakseen kansaneläkkeen pohjaosan? Kymmenen vuotta sitten se poistettiin, eli jokainen eläkeläinen on menettänyt noin 12000 euroa noin kymmenen vuoden aikana. --- Vielä toinen kysymys, tietääkö Osku Pajamäki ketkä maksoivat meitä edeltävien sukupolvien eläkkeet? Me maksoimme silloin kun se oli meidän vuoro, nyt on teidän vuoronne.

J: Osku ole hyvä.

O: Mä alotan viimesestä kysymyksestä. Tiedänkö, että suuret ikäluokat maksoivat edeltävän sukupolven eläkkeet. Tiedän. Edeltävä sukupolvi oli kansaneläkkeen varassa, työeläkejärjestelmä alkoi vasta 60-luvulla. Nyt minun sukupolveni tulee maksamaan niiden eläkkeet jotka ovat olleet koko työuransa aikana, koko yhtenäisen työuransa aikana työeläkejärjestelmän piirissä, ja jonka eläkkeet näin ollen ovat selvästi suuremmat. Vastaus toiseen kysmykseen, tästä kansaneläkkeen pohjaosasta. Niin kun sanottu, mä oon käynny nää laskelmat jotka mulla on ollu, hyvin huolellisesti läpi. Ja käyttänyt vain ja ainoastaan työeläkevakuuttajien ja eläketurvakeskuksen laskelmia ja molemmat laskelmat osottaa hyvin selkeästi sen, että nuoremmat ikäluokat joutuvat aivan eri luokan maksumiehiksi eläkejärjestelmässä kuin suuret ikäluokat, ja sen lisäks meillä on vielä tulossa uusia haasteita, jos herra Akaan-Penttilä halut vielä avata eläkeindeksin, johon on piaatteessa pohjautunut koko työeläkejärjestelmän oikeudenmukaisuus ---. Nää on suuria velvoitteita, puhutaan valtavista miljardiluvuista.

J: Annetaan Akaan-Penttilän vielä vastata....

A: Toteaisin vielä sen, että tämä taitettu indeksi on johtanut siihen, että henkilöllä jolla tuli 20 vuotta sitten 60 % palkasta eläkettä, se on supistanut sen nyt 42 %:iin. ...sehän on näissä ihdekseissä----harva muistaa että....64 indeksit oli sidottu täysin palkkoihin. 70-luvulla tuli muutos, jossa ne sidottiin puoliksi hintakehitykseen puoliksi palkkoihin, ja vuonna 96 laman jälkeisissä tunnelmissa tuli tää taitettu indeksi, jolloin annettiin ainakin hyvin yleisesti käsitys, se on väliaikanen, se poistuu. Nyt se on kaikille pysyvä vaihtoehto, ja professori Pentikäinen, joka oli Ilmarisen toimitusjohtaja sillon kun tämä eläkejärjestelmä luotiin 40 vuotta sitten, ja 90-luvun lopulla se tuli ulos julkisesti monta kertaa ja sanoi, että pitää eläkkeissä siirtyä takaisin palkkasidonnaisuuteen. Tämä on siis monimutkainen kokonaisuus. Koko Eurooppa on täynnä näitä, jossa on pelkästään elinkustannusindeksi, ja me olemme tässä välimaastossa, mutta kun elinkustannukset eivät ollenkaan seuranneet palkkakehitystä niin...

J: Oskulta yks ihan lyhyt kommentti.

O: Eläkeläisten ostovoima on pysynyt samana, mutta minusta suuren ikääkuokat saavat.... (yleisö kohahtaa)... kuluttajahintaindeksi ja eläkkeet joka tapauksessa seuraavat.

E: Mutta mä voin teille kaikille sanoa, että me ollaan Oskun kanssa sovittu, että me jatkamme näistä keskustelua, ja ainakin siitä tapauksessa, että --- eduskuntaan....

tiistai 13. maaliskuuta 2007

Kantaako masinointi mäelle?

Arkadianmäelle. Masinointi on tässä yhteydessä uusi termi suomenkielen sanastossa. Kun uutta, kohtalaisen totaalisesti metsään mennyttä tekijänoikeuslakia sorvattiin, aiheesta nousi aktiivinen kansalaiskeskustelu netin välityksellä, jolla pyrittiin vaikuttamaan päättäjiin. Kansanedustajat saivat tuhansittain sähköposteja, joissa vaadittiin muutoksia lakiesitykseen. Tuolloin kulttuuriministeri Tanja Karpela totesi sähköpostien suuresta määrästä:

Karpelan mukaan viime päivien kohussa vaikuttaa olevan kyse "jonkinnäköisestä masinoidusta kampanjasta tietyiltä tahoilta". (http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=507946)

Tapanikin lähetti kahdelle kansanedustajalle hyvin lyhyen ja asiallisen viestin. Kahdelle, joita olen joskus perättäisissä vaaleissa äänestänyt. Kumpikaan ei vastannut, eikä kumpikaan sen vuoksi tule saamaan enää ääntäni.

Mutta se masinointi? Tekijänoikeuslakihan on epäonnistunut. Siitä yritettiin selittää edustajille, joiden enemmistöllä ei ole hajuakaan miten musiikkia tänä päivänä käytetään. Niitä mustia n. 30 cm kokoisia kiekkoja ei enää käytetä. CD:tkin alkavat saada kilpailijoita. Mutta suojattua CD:tä ei saa kopioida. Jos vaikka haluaa siirtää musiikin CD:ltä MP3-soittimeen, syyllistyy rikokseen. Jos pyytää kaverilta apua musiikin siirtämiseen, kaverikin syyllistyy rikokseen, jos erehtyy neuvomaan miten kopiosuojaus ohitetaan. Tämä voidaan tulkita sananvapauden rajoituksena. Ja kuka sitä valvoo, mitä esim. puhun puhelimessa kaverin kanssa? En saa kertoa tietämääni asiaa kopiosuojauksen ohittamisesta.

Nyt kuitenkin Mikko Rauhala, joka edustaa ”tiettyjä masinointi-tahoja” on ehdolla eduskuntaan. (http://www.vaalimasinointi.org/) Asiahan on sikäli hauska, että kun ministeri meni syyttämään tiettyjä tahoja masinoimisesta, voikin käydä niin, että masinaattori on kohta samassa kansanedustuslaitoksessa ministerin kanssa. Kuinkas suu sitten pannaan?

Sitä paitsi, olen kokenut itseni loukatuksi kun siis minunkin kahta sähköpostiani on syytetty masinoinnin tuotokseksi. Kiitti taas vit....

Tekijänoikeudet ovat ok. Tekijänoikeuslaki ei ole ok. Tehkää jotain! Tapani kannattaa lämpimästi kaikenlaista masinointia kaikista asioista joissa on jotakin pielessä, ja joihin kukaan ei näytä puuttuvan. Masinointi on kansalaisoikeutemme!

http://www.masinointi.org/

Jos ette minua usko, Google kyllä tietää. Menkää Googleen (http://www.google.fi), laittakaa hakusanoiksi turha lehmä ja painakaa Kokeilen onneani. Se on siinä.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2007

SAK:n mamot

Menivät poistamaan mainoksen, ihme mamoilua. Siis sen, missä ökysikaporvari-johtajapomo-suuripersepäällikkö mässäilee herkkuja notkuvassa ruokapöydässä ja naureskelee duunareista, että eiväthän he edes äänestä. Siitä tuli sellainen poru, että mainos vedettiin pois, taikka Lauri Ihalainen veti sen pois ja tilalle tuli toinen, tosi mamo mainos.

Miksi se vedettiin pois? Herätti pahennusta jossain piireissä? Odotin SAK:lla olevan vähän enemmän munaa kaiken kaikkiaan. Miten puulaaki pystyy hoitamaan mitään edunvalvontaa, jos se on kyykyssä joidenkin huumorintajuttomien hermoilun vuoksi. Ihme juttuja.

Eräs kannanotto oli se, että mainos ampuu yli. Totta helvetissä se ampuu yli, sehän oli tarkoitus. Että ei kukaan pomo missään ole noin sika. Eikö? Minä tiedän yhden. Erään Suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtaja, jolla oli tapana kännispäissään naureskella ”Hehhehhe, duunarille kenkää, perkele!” Tämä tarina on tosi. Repikää siitä kaikki joiden mielestä mainos meni jotenkin överiksi.

Onneksi on juutuubi. Siellä se mainos on edelleen, jos on päässyt unohtumaan.



Tai ehkä se olikin tarkoitettu näin, että poistetaan mainos kauhean kohun saattelemana, tietoisena siitä, että joku sen kumminkin laittaa tuubiin ja siitä tulee suositumpi ja tunnetumpi kuin TV-jakelussa konsanaan. Mene tiedä.

tiistai 6. maaliskuuta 2007

Ungdomshuset puretaan

Nyt kun nuorisoaktivistien ydinjoukko Tanskassa oli saatu kiven sisään, Ungdomshusetin omistaja Faderhuset-uskonlahko käytti tilaisuuden hyväkseen ja aloitti talon purkamisen. Iltaan mennessä koneet olivat repineet kolmanneksen talosta hajalle.

Purkajilla oli naamiot jotta heitä ei tunnistettaisi, ja koneiden logot oli peitetty, jotta purkamiseen osallistuvat yritykset pysyisivät salassa. Voiko tuollaista tapahtua länsimaissa? Aivan SAIRASTA!

Faderhuset aikoo rakentaa tilalle uuden, kaikille avoimen talon. Heidän mielestään on ollut vastuutonta antaa nuorten käyttää Ungdomshusetia, ja nyt he tekevät palveluksen purkamalla sen. Näin se käy - voi helvetin kuustoista!

Juuri nyt ei ole sanoja… Toisaalta lohduttaa, kun huomaa samanlaisia (ja vielä pahempia) idiootteja olevan muuallakin kuin Helsingissä. Tietenkin toivoisi, ettei niitä olisi missään, vaan kaupunkilaiset saisivat rakentaa oman kaupunkinsa itselleen mieleiseksi. Päinvastoin kuin nykyään, nuorten mielipide tulisi olla etusijalla kaupungin pysyviä rakenteita suunniteltaessa. He tulevat elämään päätösten kanssa pisimpään. Vanhempien päätäntävaltaa joissakin asioissa pitäisi rajoittaa, koska on väärin päättää asioista jotka koskettavat muita enemmän kuin itseään. Näitä periaatteita voisi aivan hyvin soveltaa kaupunkisuunnitteluun, mutta sukupolvien välinen vastakkainasettelu tietenkin estää sen tehokkaasti.

Mitä tästä eteenpäin? Pidätetyt nuoret vapautuvat aikanaan vankiloista. Purkufirma paljastuu ennemmin tai myöhemmin, todennäköisesti ennemmin kuin myöhemmin. Purkajien henkilöllisyys paljastunee sekin. Mitä sitten tapahtuu? Jotenkin minusta tuntuu, että tämä ei jää tähän.

Se nyt on ainakin selvää, että nuoret joita tämä suoraan koskettaa, ovat aivan saatanan vihaisia, eivätkä tule antamaan kaupungille ikinä anteeksi kohteluaan. Kaupunki voi antaa heille toisen paikan, mutta tätä haava Kööpenhaminan poliitikot eivät koskaan pysty parantamaan. Loukattujen joukossa on tiettävästi joukoittain myös nuorten vanhempia. Paska homma.

Erään vaalimainoksen sanoja lainatakseni, ”Eihän se nyt noin voi olla”. Arvaa puolue. (Vihje: Menee sarkasmin puolelle)

http://en.wikipedia.org/wiki/Ungdomshuset

Tue hyviä, vedä turpaan huonoja

Kuin tilauksesta, suuresti arvostamani Ville Komsi riensi apuun taas kerran viisailla sanoilla: ”Tue hyviä demareita, vedä turpaan huonoja demareita, ja opi erottamaan nämä kaksi ryhmää toisistaan.” Juuri tätä tarkoitin eilen sanoessani, että fiksujakin demareita on, en vain osannut sanoa niin hyvin.

Tällainen lienee tilanne kaikissa ryhmissä, joissa on enemmän kuin kaksi ihmistä. Hyviä ja huonoja. Onko demareilla menossa jonkinlainen sisäinen vallankumous? Kahtiajako, sukupolvien taistelu, jossa kumpikaan ei anna, kumpikin ottavat, ja kuka ottaa kovempaa, se voittaa. Eroaako tämäkään muista puolueista? Katsokaa nyt Saulia ja Jyrkiä, kuka on kuka? En minä vain tiedä, paita ja perse.

Villen lainaus on peräisin täältä: http://www.osku.net/?p=296 Samalla se on syy, miksi vähän harmittaa kun ei itse ollut paikalla. Ville olisi ollut hienoa tavata.

maanantai 5. maaliskuuta 2007

Tanskan mellakoista

Kuvittele, että olet saanut kotikaupungiltasi talon käyttöösi vuonna 1982. Kaikki menee hyvin, kunnes kaupunki myy talon vuonna 2000. Et silti lähde talosta minnekään, koska sinulta ei ole kysytty mitään. Vuonna 2007 maaliskuun alussa, sinut ja huonekalusi heitetään talosta ulos. Samalla uusi omistaja suunnittelee myyvänsä talon sellaisenaan, tai purkavansa 110 vuotta vanhan talon ja myyvänsä tyhjän tontin. Harmittaisiko? Edes vähän?

Kuvaillun mukainen talo on olemassa. Sen nimi on Ungdomshuset ja se sijaitsee Tanskassa, Kööpenhaminassa. Kaupunki neuvotteli taloasiasta sen käyttäjien, nuorison kanssa, mutta lopetti neuvottelut ja siirsi asian poliisille, joka heitti porukan pihalle. Talon nykyinen omistaja sitten heitti nuorison mööpelit ja muut tavarat ikkunoista ulos.

Siitäkös nuoriso suivaantui. Netin välityksellä maailmalle lähti avunpyyntö muiden maiden nuorisojärjestöille. Alkoi liikehdintä, joka toi avunpyyntöön vastanneita nuoria Köpikseen. Alkoi mellakka, joka johti paikoitellen täyteen kaaokseen.

Täällä porukat on ihan lampaita Tanskalaisiin verrattuna. Kuka jaksaa rähinöidä, vaikka talo purettaisiin alta? On totuttu uskomaan ja tottelemaan. Sääli. Paljon on liian kiltteyden takia menetetty.

Jos Köpiksen tilanteesta kirjoitettu pitää puoliksikaan paikkansa, voi hyvällä syyllä asettua tukemaan nuorten pyrkimyksiä. Keinot eivät ehkä ole oikeita, mutta toisaalta, jos muu ei ole auttanut, niin minkäs teet. Itselleen tärkeästä asiasta kiinni pitäminen on täysin ymmärrettävää, ja syntynyt mellakka osoittaa tavallisen kansan ja poliitikkojen erilaisen näkemyksen todellisuudesta. Miksi nuorten asioista ei huolehdita ja hankita heille uutta taloa? Eikö heidän tarpeitaan pidetä tärkeinä, vai eikö niistä vain välitetä? Voiko muu kuin täysin tunnevammainen henkilö syyllistyä vastaavaan ylenkatsomiseen? Jonkin tutkimuksen mukaan huomattava osa poliittisista johtajista onkin nimenomaan tunnevammaisia, jotka eivät kykene asettumaat toisen asemaan saati ymmärtämään, miltä heidän päätöksensä toisista ihmisistä tuntuvat.

Sama kysymys on aiheellinen kyllä täällä Helsingissäkin. Makasiinit saivat väistyä pikkurilli-kulttuurin tieltä. Kaupunkilaisten mielipidettä katsottiin ylen, ja kaupungin johto sai runnottua asiansa väkisin läpi. Ei varmaan olisi haitannut pieni mellakka silloinkin? Jos kerta ei muu auta.

Yhteistä Köpiksellä ja Helsingillä näyttäisi olevan, että pahimmat kaupungin raiskaajat ovat demareita. Köpiksessä on puikoissa Ritt Bjerregaard , ja täällä, no, kyllä te tiedätte. Heistä on puhuttu ennenkin. Lisänimi betoni-demari on siinä mielessä oikeutettu. Sääli, sillä fiksujakin demareita on. Katsokaa vaikka: http://www.demari.fi/Article.jsp?article=5434&category=22&main=22

perjantai 2. maaliskuuta 2007

Roskasta voimaa!

Postiluukusta tulla kopsahti raikkaan vihreän värinen esite, joka alkoi sanoilla:

YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan hallitus on päättänyt vuonna 2006, että pääkaupunkiseudun jätteitä hyödynnetään energiantuotannossa.

Asian olisi voinut ilmaista myös näin:

YTV on päättänyt ryhtyä hävittämään jätettä polttamalla. Ratkaisuun päädyttiin kahdesta syystä: Joitain vuosia sitten strategiaksi valittu jätteen kompostointi meni päin persettä. Toiseksi olemme ihan kohta korviamme myöten kusessa Euroopan suurimman kaatopaikan (=Ämmässuo) kanssa.

Jätteenpolttolaitos on siis nykyään jätevoimala. Ei kuullosta niin pahalta. Kyläsaaren jätteenpolttolaitos pilasi jätteen polton maineen Suomessa vuosikymmeniksi. Se on aivan ymmärrettävää, kuka muistaa mustan savun tuprahdukset laitoksen jo edesmenneen piipun päästä Helsingin taivaalle. Eräs laitokselle työskennellyt henkilö kertoi, miten toisinaan käyttöhenkilökunta kilpaili keskenään, mikä vuoro saa ajettua eniten jätettä läpi työvuoron aikana. Lopputuloksena mustaa savua, sekä vähän pinnalta kärvennettyä jätettä tuhkaluukusta ulos ja kaatopaikalle.

YTV:n esitteet henki on sopivan hillitysti positiivinen. Oikein hoidettuna jätteen polttaminen on parempi vaihtoehto kuin kaatopaikkaläjitys. Polttolaitoksessa jäte palaa hallitusti. Kaatopaikalla bakteerit tuhoavat kaiken eloperäisen aineksen, tuottaen mm. suuret määrät metaania joka on paha kasvihuonekaasu.

Polttamalla saadaan mm. jätteen sisältämän muovin energia talteen. Kun öljyä kumminkin poltetaan, on aivan sama vaikka se on ensin käytetty jossain muovipakkauksessa ja vasta sitten poltetaan. Mitään jätemääriä oleellisesti vähentäviä menetelmiä tai käyttötapoja ei ole tähän mennessä ilmaantunut, joten on korkea aika siirtyä jätehuollossa Eurooppalaiseen tapaan toimia. Suomen Luonnonsuojeluliitto vastustaa jätteen polttamista, koska sen mielestä se vähentää jätteen kierrätystä. Tässä kohdin en ymmärrä Luonnonsuojeluliiton ajatustenkulkua. Jätteen polttamista ei pidä vastustaa.

Jätteenp... - siis jätevoimala tuottaa sähköä ja kaukolämpöä, jotka molemmat saadaan käytettyä hyödyksi. Sen vuoksi on edullista sijoittaa voimala lähelle asutusta, jolloin siirtoyhteydet jäävät lykyiksi, ja myös jätteen kuljetusetäisyydet ovat mahdollisimman pienet.

Toivottavasti hyvä hanke ei jälleen kerran viivästy ympäristön valituksen takia. Jakelussa ollut esite kyllä varmasti helpottaa asian julkista käsittelytä.

maanantai 26. helmikuuta 2007

Sipoo vaaliteemaksi?

Pääministeri ennätti sanomaan, että Länsi-Sipoon muuttaminen Itä-Helsingiksi, eli niin sanottu Sipoon ryöstö päätetään vasta seuraavassa hallituksessa. Nykyinen hallitus ei ota kantaa, saako naapurin tontille rakentaa vai ei.

Tuleeko tämä kovastikin muuttamaan vaaliteemoja? Onhan nyt äänestäjillä todellakin mahdollisuus valita ehdokkaansa sen mukaan, haluaako sallia sen naapurin tontille rakentamisen vai ei. Miten sitten äänestyksessä vaikuttaa puoluekuri jne. Mikä puolue ylipäätään kannattaa mitäkin? Viimeisin kysely minkä näin, jo aika kauan sitten, näytti kohtalaisen hyvältä, eli Sipoon itsenäisyys näytti turvatulta.

Keitä asia sitten voisi kiinnostaa, muita kuin Helsingin ja Uudenmaan ehdokkaita? Vaikka onhan toki Helsingin etujen turvaaminen siis kerta kaikkiaan koko valtakunnan ehdoton välttämättömyys, niin tärkeää se on niin. Että täällä on kaikki hyvin, on halpoja asuntoja ja mitä ikinä halutaankin, pitää olla vapaasti ihan kaikille, jotta muuten menee koko Suomi nurin. Siksi tämä meidän kylä-metropoli tarvitsee naapurinkin maat. Aivan varmasti asia siis kiinnostaa ehdokkaita halki koko Suomen. Ja äänestäjiä myös.

Ketkä siis liputtavat Helsingin puolesta, ketkä Sipoon? Kuinka tärkeänä kukakin asiaa pitää. Se selviää ainakin YLE:n vaalikoneesta,

http://www.yle.fi/vaalit/2007/vaalikone/

jonka toiseksi viimeinen kysymys kuuluu: ”Helsingin laajeneminen Sipooseen on oikeutettua, sillä pääkaupunki tarvitsee lisää maata asuntorakentamiseen.” Ehdokkaat ovat antaneet tähän vastauksen silloin kun ei vielä tiedetty, kumpi eduskunta asiasta päättää, vanha vai uusi. Nyt tiedetään. Pysyvätkö mielipiteet vielä samoina?

Helsingin olisi ehdottomasti pitänyt jättää Sipoo rauhaan, mutta vaatia sekä Vantaata että Espoota itselleen. Tämä olisi nyt käytetyn logiikan mukaan ollut aivan yhtä oikeutettua, mutta Helsingille monin verroin kannattavampi hanke. Olisi saatu valmiiksi kaavoitettua tonttimaata 150 000 asukkaalle, kun Sipoossa on vain kaavoittamatonta maata ja vain 40 000 asukkaalle. Lisäksi Vantaalla ja Espoossa on infrastruktuuri olemassa ja kertaluokkaa paremmalla tolalla kuin Sipoossa, joka on pelkkää metsää. Vantaa ja Espoo ovat jo nyt luonnolliset osat Helsinkiä, ja näin ollen kuuluvat ilman muuta Helsingin kylä-metropoliin. Vaan ei nämä järkisyyt taida riittää, Helsingillä ei ole munaa yrittää tasaveroiselta naapurilta anastaa, vain pienemmältään.

Mutta asian vaikutus vaaleihin on mielenkiintoista seurattavaa.

Eilen järjestetty kansanäänestys Sipoossa kertoo 93,2 % äänestäjistä vastustavan liittämistä. Tasapuolisuuden nimissä samanlainen äänestys pitäisi järjestää myös Helsigissä. Eivät taida uskaltaa, koska lopputolos voisi olla samansuuntainen.

Jotenkin minusta tuntuu, että tämä asia ei jää tähän.

perjantai 23. helmikuuta 2007

Mitäs minä sanoin!

Sarjassamme vanhojen sanomalehtien katsaus räävitään tänään Hesarissa 15.2.2007 ilmestynyttä kirjoitusta, jonka mukaan tuhannet tyhjät tontit odottavat arvonnousua pääkaupunkiseudulla.

Jälkiviisauden lisäksi mehevintä narsistista mielihyvää voi saavuttaa päästessään sanomaan: ”Mitäs minä sanoin!” Perässä kysymysmerkin sijasta huutomerkki.

Joten: MITÄS MINÄ SANOIN!

Kirjoitin aiemmin jutussa ”Mitä tarkoitat Korpinen?" mm. näin: ” No niin, näin saadaan ”halvemmaksi”. Uskooko joku oikeasti, että rakennusliikkeet suostuvat rakentamaan mitään mikä olisi halvempaa kuin tähän asti? Sopii ainakin epäillä.”

Ja sitten, 15.2.2007 HS kirjoittaa, että pääkaupunkiseudulla olisi kaavoitettua tilaa rakentaa asunnot 150000 ihmiselle. Tonteista suurin osa on Espoossa ja Vantaalla. On sekä täysin tyhjiä tontteja että vajaasti rakennettuja, joita voisi täydentää. Mutta maan omistajat, eivät rakenna, kahdesta syystä. Maan hinta nousee koko ajan, ja rakennusvauhdin lisääminen pudottaisi hintoja. ”Jos tontit tulvahtaisivat yhtäkkiä täyteen taloja, asuntojen hinnat laskisivat. Rakentajat säätelevät asuntotuotantoa myös markkinatilanteen mukaan.” Joten se siitä.

Yhä vielä kuitenkin virkamiehemme ja poliitikkomme selittävät suu vaahdossa miten milloinkin, miten saadaan ”halpoja asuntoja” jonnekin. Ei saada! Rakennusliikkeet pitävät huolen siitä, että laatu pysyy huonona ja hinnat korkealla. Eli katteet mahdollisimman suurena. Asuntojen hinnalla ja rakennuskustannuksilla ei ole pitkään aikaan ollut mitään tekemistä keskenään.
Helsingin pyrkimys maan anastamiseksi Sipoolta joutuu nyt entistäkin oudompaan valoon. Sipooseen on kaavailtu asuntoja 40 000 ihmiselle, vaikka pääkaupunkiseudulla on jo ennestään valmiiksi kaavoitettua tilaa 150 000 ihmiselle, ja kaavoittamatonta tilaa vielä lisäksi ainakin samanmoinen määrä.

Asia on päivänselvä. Helsingillä ei ole munaa vaatia Espoon ja Vantaan alueita itselleen, vaan pitää hyökätä puolustuskyvyttömän Sipoon kimppuun. Joukossa tyhmyys tiivistyy.

Pääkaupunkiseudun kuntien TÄYTYY lisätä yhteistyötään, lopullisena päämääränä alueiden yhdistäminen yhdeksi hallintoalueeksi. On järjetöntä resurssien tuhlaamista näperrellä jokainen omia, samoja asioita, kolmessa kaupungissa, joiden rajaa ei maastossa välttämättä edes huomaa. Kolminkertainen byrokratia ja vahingollisia rajoitteita synnyttävät rajat kartalla. Tässä käsitelty tonttiasia on vain yksi ongelma. Yhdessä kaikki ongelmat ovat ilmeisesti Suomen kalleinta kuntatason hölmöilyä.

Lukekaa nämä:

http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=990308http://www.geocities.com/martti_kaija/

lauantai 17. helmikuuta 2007

Onnea Hannalle!

Hanna Pakarinen, entinen Puukeskuksen myyjä, Idols-voittaja vuodelta 2004, ja nyt Suomen Euroviisu-edustaja vuonna 2007! Nousujohteinen ura sen kun jatkuu. Hanna on luonnonlahjakkuus, joka löytyi oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Hanna ansaitsee tämänkin voiton.

Mistä oikein on kysymys? Euroviisut, tehopyhän muovieurohumpan estradina tunnettu karkelo, mitä Hanna siellä tekee? Mitä siellä teki Lordi? Jotain outoa on täytynyt tapahtua, jotta tähän ollaan tultu. Wanhan vallan aikana tämän iltaisen karsinnan itsestään selvä voittaja olisi ollut Jukka Kuoppamäki, kapellimestarina Ossi Runne taikka Olli Ahvenlahti alias Puppe, muutama sätkyttelevän taustalaulajan kera Areenalla ja pyöreä nolla lopputuloksissa.

Yle otti lusikan kauniiseen käteen, opetteli terveen annoksen nöyryyttä, joka lopulta jäädytti helvetin. Koko Suomen Euroviisuformaatti uusittiin. Vanha kaavoihin kangistunut, nollia liukuhihnalla synnyttänyt vanha systeemi heitettiin armotta pois ja tilalle otettiin uusi, musiikin ammattilaisten ja nuorten osaamiseen perustuva metodi. Ja tulosta syntyi. Historiaa ovat mm. kaiken maailman asiantuntijaraadit, jotka ovat pilanneet useammankin menestymisen mahdollisuuden. Koko Euroopan tanssiessa letkajenkkaa, nuo “asiantuntujat” menivät valitsemaan Letkiksen sijasta jotain Wiktor Klimenkoa. Jos yksityistä yritystä olisi johdettu Suomen Euroviisujen tavoin, tuloksena olisi ollut kuolema muutamassa vuodessa. Nyt on parempi systeemi, tuskin vieläkään paras, mutta näin on jo paljon parempi.

Löytyykö tästä kytköksiä johonkin muuhun ajankohtaiseen aiheeseen? Ilman muuta! Kuka katsoi eilisen MTV3:n vaaliohjelman, jossa piti ennakkotietojen mukaan olla näytillä kiinnostavimpia ehdokkaita. Siellä oli Heinäluoma, Niinistö, Vanhanen ja kumppanit. Uusia oli Mieto, Guzenina, Uusipaavalniemi ja joku muu. Kiinnostavia ehdokkaita näkyi kyllä kuvissa, mutta siinä kaikki. Joka kerran kun toimittajat aloittivat uuden aiheen, odotti jännityksellä ketä pöydän ympärillä nyt on. Joka kerta joutui myös pettymään, kun haastateltavina olivat aina samat vanhan naamat. Miksi? Odotin niitä kiinnostavampia. Ja että U15 pääsi tuuraamaan pääministeriä, oli jo vähän liikaa. Ilmeisesti taustalla pitää olla kansainvälisen tason menestystä jossain urheilulajissa tai TV-juontajana, jotta voi ensikertalaisena päästä parrasvaloihin. Kovin epäoikeudenmukaista.

Onko huolestumiset alhaisista äänestysprosenteista siis pelkkää tekopyhyyttä? Oikeasti ei politiikkaan haluta uusia ja raikkaita tuulia, mikäli näistä vaaliohjelmista voi jotakin päätellä. Tapani tässä odottaa ihan oikeasti uusien ehdokkaiden esiimarssia. Se on hyvin paljon toimittajista kiinni, kenen naama näkyy telkkarissa. Eikö rohkeus riitä uudistumiseen? Vai taidot?

Oli syy mikä tahansa, kehotan politiikan toimittajia ottamaan oppia YLE:n Euroviisutiimiltä. Samat lääkkeet mitkä nostivat Euroviisut pohjamudista päivän ykkösaiheeksi, tekee saman myös politiikalle. Uskallatteko kokeilla?

keskiviikko 14. helmikuuta 2007

Teksti jota Helsingin Sanomat ei julkaissut

Helsingin Sanomien sunnuntaidebatissa 17.12.2006 Osku Pajamäki kirjoitti mm. sukupolvien välisestä eriarvoisuudesta, pätkätöistä ja eläkejärjestelmän epäoikeudenmukaisuudesta. Kirjoitus oli sohaisu ampiaispesään, sillä tuloksena oli useita vastineita HS:n Mielipide-palstalla. Kaikkien vastineiden sävy oli puolustuksellinen tai hyökkäävä, Oskun tekstiä vastaan. Kirjoittajia oli yliopiston professoria myöten. Yhtään ainoaa debattitekstiä puolustavaa vastinetta ei lehdessä näkynyt.

Tänään julkaistu nuorisoasiainneuvottelukunnan tutkimus ”Sukupolvipolitiikka” pureutuu näihin samoihin asioihin, ja on samansuuntainen Osku Pajamäen esittämien ”syytösten” kanssa. Mielenkiintoiseksi menee.

Kirjoitin tasan kaksi viikkoa sitten Oskun ajatuksia tukevan tekstin hesarin mielipide-sivulle. Sitä ei julkaistu. Aivan mahdoton ajatus, että tekstini olisi ollut ainoa debattitekstiä puolustava mitä hesariin olisi lähetetty. Miksi puolueeton media julkaisi vain debattitekstiä vastaan tehdyt hyökkäykset, mutta ei yhtään puolustusta? Ihanko vahingossa kävi näin, vai oliko kyseessä harkittu teko? Erilaiset kotitöiden vaikeutta ruikuttavat tekstit saivat samaan aikaa suhteettoman paljon palstatilaa. Kevät on tulossa, kohta tulee koirankakkakeskustelu. Nämäkö ovat sellaisia asioita, joista hesarissa saa keskustella?

Tässä teksti, jota Helsingin Sanomat ei julkaissut:

OSKU PAJAMÄEN SUNNUNTAIDEBATISTA

Osku Pajamäen sunnuntaidebatista 17.12.2006 virinnyttä keskustelua sivusta seuranneelle näkyy yksi asia ylitse muiden: Reaktiot vastaavat lähinnä ampiaispesän sohaisua. Miksi? Sananlaskuissa pysyäkseni kysyn, älähtikö se koira johon kalikka kalahti? Näin voi kysyä, vaikka ei itse asiasta mitään tietäisikään.

Pajamäki kirjoittaa tekstiä, jota tavallinenkin ihminen jaksaa lukea ja ymmärtää. Kirjan ”Anhe sukupolvi” syyttävää tyyliä ei sentään pidä ymmärtää koko suuren ikäluokan jokaista edustajaa koskevaksi. Valtaosa, tietenkin, on aivan tavallisia ihmisiä, jotka ovat aina tehneet kaikki asiat tunnollisesti ja niin hyvin kuin ovat osanneet. Itse kunnioitan ihmisiä ikäluokkaan katsomatta, ihmisarvon ratkaisevat ihan muut asiat.

Oleellista on, että suurten ikäluokkien politiikka on tullut luoneeksi sellaisen eläkejärjestelmän, joka nyt jää meidän vähälukuisempien nuorten maksettavaksi. Sitä emme välttämättä kestä, puheet eläkepommista ovat täyttä totta. Pitäisi tehdä jotakin. Asiasta noussut kohu paljastanee, että Pajamäki on oikeilla jäljillä.

Merkittävä osa ihmisistä, ellei peräti enemmistö, luulee, että he maksavat itse omat eläkkeensä työssäoloaikanaan. Tämän väärinkäsityksen ylläpitäjät pitäisi kaivaa esiin. Heitä voisi oikeasti syyttää harhaan johtamisesta.

Maalisvaalien pääteemoja näyttää olevan ilmastonmuutos, energia ja pätkätyöt. Eläkeasiat kuuluvat samaan kategoriaan pätkätöiden kanssa. Erittäin tärkeää on myös tiedostaa, että kaikki kolme teemaa vaikuttavat tosiinsa. Ilmastonmuutoksen torjuminen tulee olemaan koko ihmiskunnan suurin koettelemus. Me täällä teollistuneessa maailmassa saamme maksaa siitä rahallisesti eniten. Silloin on ensiarvoisen tärkeää, että talous on kunnossa. Myös eläkejärjestelmä, valtion velat ja työllisyys.

maanantai 12. helmikuuta 2007

Arvoisa rouva presidentti ja herra pääministeri

Olette kiitettävästi kumpikin ilmaisseet huolenne ilmastonmuutoksesta, ja samaan hengenvetoon todenneet, ettei ydinvoima oli siihen ratkaisu. Olette aivan oikeassa. Samoilla linjoilla on Shellin hallituksessa istuva Jorma Ollila.

Ratkaisu ei ole myöskään tuulivoima, aurinkoenergia eikä biopolttoaineet. Ei vesivoima, ei polttokennot eikä ainakaan maakaasu. Ei mikään näistä, sillä mikään ei yksinään ole siihen ratkaisu. Tarvitaan useita energiantuotantomuotoja yhdessä edes sen väliaikaisen ratkaisun saavuttamiseksi. Lopullinen ratkaisu antaa vielä odottaa itseään. Jos jäämme sitä odottamaan, on enää myöhäistä tehdä enää mitään kun lopullinen ratkaisu on valmiina. Siinä vaiheessa luonto hoitaa sen lopullisen ratkaisun syöksemällä sivilisaatiomme jonnekin kivikauden ja keskiajan välimaastoon.

Tätä taustaa vasten on aika outoa teidän taholtanne nimetä juuri se energiamuoto, joka on parhaimpien joukossa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Ydinvoimalla on mahdollista tuottaa suuria määriä energiaa vain vähäisillä päästöillä. Siihen ei mikään muu tuotantomuoto tällä hetkellä pysty. Eikä tämä ole mielipidekysymys, vaan objektiivinen, mitattava asia. Tarvitsemme ydinvoimaa yhtenä väliaikaisena ratkaisuna muiden joukossa, joita voivat olla biopolttoaineet, tuuli- ja aurinkoenergia.

Uraanivarojen riittävyys ei tule ydinvoiman rajoitteeksi. Sitä riittää sadoiksi vuosiksi. Jos haluamme investoida hyötöreaktoritekniikkaan, fissiilikelpoista materiaalia riittää tuhansiksi vuosiksi.

Totta on, että ydinvoima ei sovellu epävakaaseen yhteiskuntaan. Se ei kuitenkaan estä käyttämästä sitä siellä, missä olosuhteet ovat soveliaat.

Ydinjäteongelma on bluffia. Syyt, miksi jätettä ei ole vielä loppusijoitettu, ovat aivan toiset. Jätteen pitää jäähtyä ensin kymmeniä vuosia, ennen kuin se voidaan loppusijoittaa. Suomessa on valmiit suunnitelmat olemassa.

Jätteiden loppusijoitus ei jää tulevien sukupolvien maksettavaksi. Ydinvoiman tuottajat Suomessa maksavat tuotostaan osan rahastoon, joka aikanaan tulee rahoittamaan jätteiden loppusijoituksen.

Jätteen ei tarvitse pysyä loppusijoitusvarastossa paikoillaan loputtomiin. Muutama kymmenen tuhatta vuotta riittää. Tämä on geologisesti lyhyt aika.

”Pysyviä” ratkaisuja tulee niitäkin olemaan enemmän kuin yksi. Yksin vetytalous ei riitä, eikä fuusiovoima. Nämä kaksi yhdessä biopolttoaineiden, auringon ja tuulen kanssa muodostavat paletin, jonka käytön jatkumiselle ei ole estettä näköpiirissä.

Uusiin tekniikoihin, kuten hiilen polttoon yhdistettyyn hiilidioksidin nesteytykseen ja varastointiin kannattaa suhtautua erittäin kriittisesti. Kalleuden lisäksi tekniikka sisältää riskejä. Poltettua hiilitonnia kohti syntyy jätteenä kaksi ja puoli tonnia hiilidioksidia. Käsiteltävän jätteen määrä on valtava. Toisin kuin ydinjätteet, nesteytetty ja maan uumeniin ”loppusijoitettu” hiilidioksidi ei muutu vaarattomaksi ikinä. Karkuun päästessään se voi aiheuttaa aivan samat ongelmat joskus tulevaisuudessa kuin mitkä varastointihetkellä vältettiin. Ennen pitkää polton lisääntyessä, alkaa ilmakehän happipitoisuus laskea. Laskua on havaittavissa jo nyt, joten tulevaisuutemme energiahuolto ei voi perustua minkään fossiilisen materiaalin polttamiseen.

Fuusiovoima olisi yksi merkittävä, ehkä merkittävin kestävä ratkaisu. Toimiva fuusioreaktori on vielä kaukana tulevaisuudessa, mutta joskus se toteutuu jos vain haluamme. Niin kauan kuin Euroopassa käytetään enemmän rahaa maatalouden tukemiseen kuin fuusiotutkimukseen, ei Euroopan johto annan kovin vahvaa signaalia kestävän energiaratkaisun tärkeyden puolesta.

Ennen näitä lopullisia ratkaisuja meidän tulee lopettaa ydinvoiman tuomitseminen milloin mistäkin syystä, ja hyväksyä se yhtenä väliaikaisena ratkaisuna muiden väliaikaisten joukkoon. Ennen kaikkea, ydinvoiman ja bioenergian vastakkain asettelu tulee lopettaa. Ydinvoimalla tulee korvata fossiilisia polttoaineita, ei bioenergiaa. Jos tämä ei ole taloudellista mahdollista, politiikan tulee tehdä se mahdolliseksi.