Jakovara katosi!

Vaalien alla lanseerattiin uusi termi, ”jakovara”. Jos nyt puhutaan jostain muusta kuin Kurosen jakovarasta, niin sillä tarkoitettiin ”ylimääräistä” rahaa ensi vuoden budjetissa, joka voitaisiin jakaa erilaisiin parannuksiin, verohelpotuksiin, perintöveron poistoon, eläkkeiden nostoon yms. Eihän sellaista jakovaraa nyt oikeasti ole. Ole koskaan ollutkaan. Nyt se viimeistään pitäisi tajuta, kun Raimo Sailas on puhunut:

Poliitikkojen ennen vaaleja lupaamaa jakovaraa ei Sailaksen mukaan ole, päinvastoin taloutta pitäisi tasapainottaa. – kirjoittaa Taloussanomat.

Päivä sen jälkeen kun uusi eduskunta aloitti työnsä, tulee valtiosihteeri, ja vetäisee maton koko porukan alta. Hahhaahaahaa, että naurattaa oikein ääneen! Siinä sitten on mitä parhaimmat lähtökohdat uudelle Arkadianmäen Ongelmajätelaitokselle tarttua työn syrjästä kiinni. On taas aivan sairaan hauskaa seurata millaisia selityksiä tällä kertaa kuulemme.

Sailas perustelee: ”Talouden kasvua hidastavat jo tällä vaalikaudella väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutokseen varautuminen.”

Noniin, nyt viimeistään tulee Pajamäkeä ikävä. Väestön ikääntyminen ja eläkepommi on ongelma, jolle uusi eduskunta ei halua tehdä mitään, muuta kun kaataa lisää bensaa liekkeihin. Ilmastonmuutokseen varautumisesta olen tainnut itsekin muutaman sanan jonnekin kirjoittaa, muistaakseni tänne. Eli siitä, että se maksaa aivan sairaan paljon rahaa, ja jos meillä on samanaikaisesti hoidettavana eläkepommin hallitsematon räjähdys ja ilmastonmuutos, niin ei hyvältä näytä.

Siis vaalituloksen takia riemusta tasajalkaa hyppinyt porvariporukka on nyt pyyhkäisty takaisin maanpinnalle. Lähimpien kuukausien aikana ennustan tapahtuvaksi samaa kuin ruotsissa; eduskunnan ja tulevan hallituksen suosio sukeltaa kuin lehmän häntä ja muillekin tulee ikävä Pajamäkeä, tai ihan ketä muuta tahansa. Sauli taisi nykyporukasta olla ainoa joka liikoja luvannut. Ehkä.

Mutta nauru pidentää ikää, jos asioista pitää yrittää jotakin hyviä puolia etsiä!

Energiakeskustelua Helsingin valtuustossa

Ilmastonmuutos on IN. Ilmastonmuutoksesta puhuminen on IN, ja kuka siitä ei puhu on OUT.

Tämänpäiväinen Helsingin Sanomat kirjoittaa, että Kaupunginvaltuusto haluaa vähentää kivihiilen käyttöä Helsingissä. Vaihtoehtoja ei artikkelissa tarjota.

Helsingin energiahuollossa on käytössä varsin edistyksellinen yhteistuotantoratkaisu. Se tarkoittaa sitä, että sähkön tuotannon sivutuotteena syntyvä lämpöenergia otetaan talteen ja käytetään kaukolämpönä. Tällä tavalla 90 % polttoaineen sisältämästä energiasta saadaan hyötykäyttöön ja vain 10 % menee harakoille.

Vaihtoehtona on erillistuotanto. Esim. maamme uusin lauhdevoimala Meri-Pori kykenee muuttamaan polttoaineen energiasta sähköksi 42 %, loppu 58 % päätyy lämpönä mereen.

Helsingissä ei siis tuhlata hiiltä.

Mitä vaihtoehtoja on olemassa?

Yksi vaihtoehto: Siirrytään pois yhteistuotannosta. Ostetaan Helsingin tarvitsema sähkö kantaverkosta ja tuotetaan vain kaukolämpö Helsingissä. Käytetään lämmön tuottamiseen mahdollisimman paljon uusiutuvia polttoaineita ja vain välttämätön määrä fossiilisia.

Tässä vaihtoehdossa ongelmaksi muodostuu sähkö, joka on tuotettava jossain muualla Suomessa, tai tuotava ulkomailta. Suomessa tuotettuna ratkaisun kokonaisvaikutus on negatiivinen, koska nyt käyttämätön tuotantokapasiteetti on lauhdevoimaa, kuten yllä mainittu Meri-Pori, joka alkaisi Helsingin vajetta paikatessaan syytää suuret määrät lämpöä mereen. Sama lämpö tuotettaisiin siis Helsingissä erillistuotannolla. Helsinki täytyy joka tapauksessa lämmittää.

Jos sähkö tuodaan ulkomailta, kyseeseen tulee lähinnä Venäjä, jolloin Helsinki siirtyisi venäläisen ydinvoiman käyttäjäksi. Viron siirtoyhteys, Estlink, tarjoaisi meille mahdollisesti myös virolaista palavan kiven sähköä.

Toinen vaihtoehto: Lopetetaan sähkön tuotanto Helsingissä. Tuodaan sähkö ulkoa ja tehdään kaukolämpö lämpöpumpuilla.

Tämä ratkaisu lisää Helsingin sähkönkulutusta entisestään vähintään puolella nykyisestä. Lopputulos on sama kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa.

Kolmas ratkaisu: Muutetaan Helsingin hiilivoimalat toimimaan bio-polttoaineella.

Pelkästään Hanasaaren käyttäminen esim. ruokohelvellä, joka on tuottoisin energiakasvi pohjolan olosuhteissa, vaatisi viljelypinta-alaa n. 40 x 40 km kokoisen pellon. Mistä löytyy sellainen peltomaa, miten sitä viljeltäisiin ja miten sato kuljetettaisiin Helsinkiin? Salmisaaren voimala vaatisi lähes saman kokoisen alueen. Vuosaaren kaasuturbiinilaitoksia ei voi muuttaa biomassalla toimiviksi.

Neljäs ratkaisu: Lopetetaan hiilivoimaloiden käyttö. Tuotetaan puuttuva kaukolämpö lämpöpumpuilla, jotka saavat käyttövoimansa Vuosaaren maakaasusähköstä. Ostetaan puuttuva sähkö kantaverkosta.

Tarvittava lisäsähkön määrä kovimmilla pakkasilla on n. 600 MW. Sen tuottamiseen Suomessa ei tällä hetkellä ole hiililaitoksia vähäpäästöisempää kapasiteettia. Tarvittaisiin uusi ydinvoimalayksikkö.

Tuulivoimaa voidaan rakentaa Helsingin edustalle. Voidaan, mutta ei kannata, koska Suomesta löytyy tuulisempia alueita joissa myös maisemahaitat ovat pienempiä. Tuulivoimaa kannattaa ensin rakentaa sinne, niin kuin on tehtykin jo. Toki imagosyistä voidaan Helsinkiinkin tuulivoimaloita rakentaa, mutta ei taida vastustuksen takia onnistua ihan niin helposti.

Viides ratkaisu: Rakennetaan uusi ydinvoimala kyllin lähelle Helsinkiä, jotta siitä voidaan tehdä yhteistuotantolaitos ja tuottaa sillä kaikki Helsingin sähkö ja lämpö. Vaihtoehtoisesti rakennetaan Helsingin alle kallion sisään pelkkä lämpöydinreaktori, jolla lämmitetään Helsinki. Sähkö tuodaan toisesta ydinvoimalaista, joka voi sijaita missä tahansa. Ydinvoiman määrä on maailmassa joka tapauksessa tuplattava taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Helsinki voisin ottaa osan tästä vastuusta.

Yksi ratkaisu löytyy Osmo Soininvaaran Helsingin Uutisissa 23.3.2007 julkaistusta kolumnista, jossa hän kirjoittaa: "Biomassaa tulee käyttää lähimmässä voimalassa, jottei kuljettamiseen haaskaudu energiaa. Hakkeen kuskaaminen Helsinkiin on järkevää vasta kun suunnilleen koko muu maa lämmitetään hakkeella."

Ode on viisas mies, se on tiedetty ennenkin. Nyt näyttää nimittäin pahasti siltä, että Kaupunginvaltuustolla on Vanhasen vanavedessä karkaamassa mopo käsistä. Mitä muuta voi odottaakaan, kun amatöörit ryhtyvät tekemään energiaratkaisuja.

On väärin tarkastella erikseen Helsingin energiaratkaisuja ja päästöongelmia. Tilannetta pitää tarkastella koko Suomen tasolla. Pelkästään Helsingin asioihin keskittymällä on vakavana vaarana päätyä johonkin osaoptimointiin, jonka vaikutus kokonaisuuden kannalta on negatiivinen. Herää kysymys, onko Suomikaan riittävän iso alue tarkasteltavaksi, vai pitäisikö koko Euroopan energiakysymykset käsitellä saman pöydän ääressä? Varmasti pitäisi. Päästökauppa on luotu käsittelemään ja ohjaamaan energiantuotantoa ympäristön kannalta parempaan suuntaan talouden keinoin. Miksi se ei riitä valtuustolle?

"Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on ollut hyvä asia, mutta nyt pitäisi selvittää, onko kivihiili korvattavissa. Nämä ovat vakavia kysymyksiä", sanoo Suvi Rihtniemi.

"Vakavia kysymyksiä", kyllä varmasti. Kysyjien vakavuudesta, tai vakavasti otettavuudesta ei sitten aina tiedä. Vai miten on selitettävissä se, että vasta kolme kuukautta sitten valtuusto hyväksyi yli sadan miljoonan euron hankeen, jonka päämääränä on piilottaa Hanasaaren hiilikasa? Eikö olisi ensin pitänyt selvittää hiilen korvattavuus ja vasta sitten piilottaa se, jos siitä ei päästy eroon? Vaan tokkopa valtuusto silloin vielä kolme kuukautta sitten tiesi asiasta mitään. Ainakaan Vanhasen Matti ei ollut sitä heille vielä kertonut. Ajettaessa nykyisiä voimaloita yhä ahtaammille paikoille tiivistyvässä kaupungissa, on tyystin unohtunut myös mahdollisten uusien polttoaineratkaisujen mahdollisesti tarvitsema lisätila. Se on kohta syöty. Se on menetetty kaupunkisuunnittelun ahneudelle. Energiantuotannon kehittämismahdollisuutta on vaihdettu tonttimaaksi, josta on harvaan asutun Suomen pääkaupungissa huutava pula koko ajan.

"Yhteistuotanto on ollut hyvä asia.." Eikö se ole sitä enää? Pitäisikö siirtyä erillistuotantoon? Polttoaineen kanssa yhteistuotannolla ei ole mitään tekemistä. Yhteistuotantoa voidaan harjoittaa vaikka männynkävyt polttoaineena. Miksi Rihtniemi rinnastaa sen hiileen?

Joka tapauksessa on tehtävä jotakin, näin ei voi jatkua. On erinomaisen hyvä asia, että näistä asioista nyt keskustellaan päivänpolitiikassa. Olkoonkin, että olemme kolmekymmentä vuotta myöhässä.

Liikaa pönötystä yhdelle kerralle

Pää on vieläkin tyhjä kuin Jeesuksen hauta pääsiäisaamuna, jos kohta ikinä on muuta ollutkaan, mene tiedä. 2524 ääntä Oskulle. 2524 äänestäjän jonosta muodostuisi yli kilometrin mittainen, ei paha! Mutta ei tarpeeksi hyväkään.

Suokusta voitti, Kokomusta tuli toiseksi ja Betoni-Demarit kolmanneksi. Pirkko Ruohonen-Lerner tuli valituksi äänimäärällä 1058. Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg ei tullut valituks äänimäärällä 7804. Tarjan sijaluku oli 42. Saman kohtalon koki mm. Sari Essayah 7734 äänellä, sijaluku 44, sekä moni muu. Vaalijärjestelmä on kokolailla hanurista, tällaisen ei pitäisi olla mahdollista. Tämä, sekä puoluekuri siirtää valtaa kansalta puolueille, mikä ei siis ole kivaa. Tässä yksi syy, miksi moni jätti äänestämättä Oskua, vaikka olisi halunnut. Puolue oli väärä, eikä haluttu ottaa sitä riskiä, että ääni meneekin vaalijärjestelmän ansiosta Oskun sijasta jollekin pönöttäjälle.

Vaalivoittoa hihkuva Sekoomus sai Pahvi-Saulin vanavedessä monta edustajaa sisään. Saulin 60563 ääntä ovat kaikkien aikojen ennätys. Hän ja Katainen puhuivat telkkarin mainosspoteissa jotain, joka meni kansaan kuin häkä. Vai oliko niillä merkitystä, mene tiedä. Demareiden mainokset kuulemma olivat syyllisiä tappioon, tai eivät olleet syyllisiä tappioon, mene tiedä.

Joku meni kumminkin pieleen. Lisää arvailua joskus myöhemmin.

Vaalimainos

Ehdokas 66 - ja lupa äänestää!

Pajamäki - Osku Pajamäki

Hiljaisten ikäluokkien äänekäs edustaja
Helsingistä
http://www.osku.net

Hoitoalan pätkätyöongelma poistunut!

Mitähän uutisissa eilen oikein sanottiin? En ymmärtänyt yhtään mitään. Jotenkin niin se meni, että ulkomailla asuvia ja työskenteleviä sairaanhoitajia houkutellaan takaisin Suomeen lupaamalla mm. vakituisia työpaikkoja. Hä?

Nyt siis kaikki pätkätöihin kyllästyneet Suomalaiset sairaanhoitajat, kipin kapin muuttamaan vaikka Ruotsiin, ja viikon päästä paluumuuttajina takaisin. Näin helposti saatte vakituisen työn, jota ette tähän asti ole löytäneet kirveelläkään.

Ai niin, kympin uutiset saa nykyään katsoa ilmaiseksi (=mainosten sietämisen hinnalla) netissä:

http://nettitv.mtv3.fi/nettitv_uutiset/index.shtml/nettitv_uutiset/uutiset?95642#95642

Näin se käy! Uskooko joku? Voihan se olla, että Ruotsista Suomeen paluuta hieman rajoittaa erään haastatellun kertoma tuhannen euron ero palkassa. Voinee arvata kumpaan suuntaan.

Pajamäki ja Akaan-Penttilä väittelyssä

Maanantaina 12.3. järjestettiin Sanomatalossa vaalitilaisuus, jossa näytti olevan paikalla enemmän ehdokkaita kuin potentiaalisia äänestäjiä. Äänestäjäkunnankin keski-ikä pikaisella silmäyksellä ylitti eduskunnan keski-iän, jotain 51 vuotta. Ihmekkös se, jos järjestetään mikä tahansa tilaisuus työaikana arkipäivänä, niin vieraiksi tulee niitä, joilla siihen aikaan päivästä on vapaata. Siis vähemmän työikäisiä ja opiskelijoita kuin eläkeläisiä. Enpä minäkään ehtinyt sinne kuin vähäksi aikaa.

Muuten tämän kaltaiset tilaisuudet ovat erittäin hyviä ja niitä pitäisi olla enemmän. Aiheet olivat kiinnostavia ja kaksintaistelu-asetelma tekee tylsästäkin asiasta kiinnostavamman. Itse asian lisäksi oppii tuntemaan väittelijöiden kyvyn toimia spontaanisti erilaisissa ennalta arvaamattomissa tilanteissa, mikä on kyllä poliitikon ominaisuutena kovin tärkeä. Show-taidoista on kiistatta apua asioiden hoitamisessa. Ei mahda mitään.

Yksi maanantainen taistelupari oli kokomustan Eero Akaanpenttilä ja demareiden Osku Pajamäki. Aiheena “Eläkeindeksi auki ja pienet ikäluokat maksumiehiksi?”

Aihe on peräisin suoraan Pajamäen kirjasta Ahne Sukupolvi.

Mitä siis tuli sanotuksi:

---

Tilaisuuden juontaja: Eero onko sinulle tuttu toi Oskun väittämä?

Eero Akaan-Penttilä: Kyllä on, mä olen lukenut Oskun kirjan läpi, tosin soveltuvin osin ja aika nopeasti, mutta kuitenkin.

Tästä on hyvä aloittaa. Luotetaan itseensä ja siihen, että väittelemään on kyllin hyvä lähteä vaikka sitten tutustumatta vastaväittelijän ajamaan asiaan. Kun kirjan on plärännyt kertaalleen niin se siitä. Itse asiassa, voiko harjoittaa vielä suurempaa piittaamattomuutta vastaväittelijän asiasta? Ehkä voi, en nyt vain keksi miten.

Seuraavaksi Eero kysyi Oskulta, onko tällä vapaaehtoista eläkevakuutusta. Sellainen on ”viisasta ja realistista”.

Siis alkamassa oli keskustelu eläkejärjestelmän toimivuudesta, ja se aloitetaan tarjoamalla vapaaehtoista eläkevakuutusta ja tullaan näin samalla myöntäneeksi eläkejärjestelmän toimimattomuus? Vai ymmärsinkö nyt kaiken aivan väärin? Nuorille ja työikäisille suositellaan eläkevakuutusta ja vapaaehtoista säästämistä sen lisäksi, että he maksavat vanhempien ikäluokkien eläkkeet. Tämähän on juuri se tilanne mistä Osku on puhunut koko ajan, että kärjistäen, nuoret vain maksavat mutta eivät saa mitään.

Osku Pajamäki: …meillä on todella nyt tällä hetkellä niin kovat vaateet ja velvotteet nuoremmille ikäluokille…

Eero Akaan-Penttilä: ...40-luvulla, viskyt, silloin oli omat vaateensa kanssa, älä, älä nyt poika parka vertaa keskenänsä ... viisaus tulee vähitellen, mä voin lohduttaa sua sillä…

Tätähän se keskustelun lähtökohtakin enteili. Ei tutusta aiheeseen, vaan valmistaudutaan pistämään jauhot suuhun omalla iän tuomalla arvovallalla. Vastaavaa ikärasismia on muuallakin valtakoneistossa. On asioita joista on ok, että nuoret puhuvat ja hoitavat. Sitten on niitä, joista heidän on parempi pitää näppinsä erossa. Olkoonkin, että ne koskettavat mitä suuremmissa määrin heitä itseään, kuten nyt tämä eläkejuttu.

Satun tietämään, että Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale, 66, allekirjoittaa Oskun väittämät, on oikeasti lukenut hänen kirjansa kokonaan ja on mm. sitä mieltä, että meillä pitäisi olla enemmän Oskuja ajamassa näitä asioita. Entäpä jos Akaan-Penttilä olisikin kohdannut Sanomatalossa Vappu Taipaleen ja aihe olisi ollut sama, repliikitkin samoja, olisiko Eero silloin ruvennut tytöttelemään? ”Älä, älä nyt tyttö parka…” Ehkä ei, joten ikärasismisyytöksetkin tulivat ehkä näin todistettua. ”Kakarat hiljaa kun vanhemmat puhuvat!”

Ketä kiinnostaa, voi seuraavassa lukea huonolaatuisesta äänitteestä kirjoitetun Pajamäen ja Akaan-Penttilän väittelyn:

---

E = Eero Akaan-Penttilä
O = Osku Pajamäki
J = Tilaisuuden juontaja

J: Seuraavaksi pyydetään lavalle väittelemään teemasta eläkeindeksi auki ja pienet ikäluokat maksumiehiksi. Osku Pajamäki Sosiaalidemokraatit ja Eero Akaan-Penttilä kokoomuksesta. Tervetuloa.

Tässä vois hiukan esitellä kaksintaisteluparia: Osku Pajamäki on Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, pyrkinyt eduskuntaan aikaisemminkin, nyt olet ehdokkaana ja tuossa kohahdutit syksyllä julkaisemalla kirjan Ahne Sukupolvi joka on aika paljon käyty läpi lehtien palstoilla ja radiossa ja varmaan televisiossakin ja sulla on ollut siellä monta kovaa väittämää sä sanot että tällanen hiljanen pätkätyösukupolvi on sorron ja riiston uhri. Pätkätöitä tekee 20 % väestöstä ja niistä 90 % on 15-44 -vuotiaita. Valtion velkaa olet kritisoinut paljon, se on 60 miljardia euroa suurin piirtein tällä hetkellä, mutta sä väität, että eläkevelka on vielä viis kertaa tätä suurempi, josta rahastot kattaa vain yks neljäsosan ja perusväittämä on se, että suuret ikäluokat, ahneet sukupolvet pakottaa nuoret maksamaan nää molemmat.

Eero Akaan-Penttilä, siis sosiaalivaliokunnan varapuheenjohtaja eduskunnasta, kansanedustaja, Espoon kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Myös luin lehdestä, että kun eduskunta keskusteli työeläkelainsäädännöstä joku aika sitte, niin käytit siitä aika kriittisiä puheenvuoroja ja olit sitä mieltä, että keskustelu oli aika huonoa, että tässä on meillä aika hyvät väittelijät. Eero onko sinulle tuttu toi Oskun väittämä?

E: Kyllä on, mä olen lukenut Oskun kirjan läpi, tosin soveltuvin osin ja aika nopeasti, mutta kuitenkin.

J: No silloin sulla on varmaan kysymys jolla sä voit haastaa ton Oskun, että ----- eläkeindeksi niin maksaako sen nyt tulevat sukupolvet vai -----. Ole hyvä ja siitä vaan väittelyä päälle.

E: Kiitoksia. Jos pitää ensimmäinen kysymys tehdä niin mä kysyn sen, että miksi Osku on niin katkera? Mikä takia sä luot tällaista negatiivista ilmapiiriä siihen nähden, että tässä on ihan erilaisista ikäkausista kysymys ja nyt maksussa olevat eläkkeet ne tulee tiettyjen lakien ja asetusten ja sopimusten perusteella jotka on jo 60-luvulla alun perin sovittu ja edes ne sopimukset eivät toteutunet sille ikäluokalle joka silloin niiden mukaisesti uskoen lähti töihin. Nyt on ihan eri aika ja tulevaisuuden eläkkeistä mä olen todennäköisesti aika lailla samoilla linjoilla sun kanssa. Esimerkiks, voisin kysyä hyvin henkilökohtaisenkin kysymyksen sulta niin, että onko sulla omassa eläketurvajärjestelmässä vapaaehtoista -----

O: Mä lähden liikenteeseen siitä, että mulla ei ole omaa eläketurvan vapaaehtoista tietä (?) järjestyksessä...

E: Miksi ei?

O: No, mun mielestä tää on aika erikoinen asia, että muille sukupolville taataan lakisääteinen eläke ja sit pitäis vielä nuoret, niin sanotusti pitkään työmarkkinoilla olevat ikäluokat jotka joka tapauksessa maksaa nyt noin 60 miljardin valtionvelan, sitä todella viis kertaa suuremman eläkevelan. Te ootte myynny pois viidentoista vuoden aikana 15 miljardia valtion omaisuutta, käyttäny sen pääosin veronalennuksiin, ja sitten katsotaan vielä, että olis jotenkin oikeudenmukaista, et nuoret ikäluokat työskentelee pidempään työelämässä, työskentelee pätkätöissä ja kerryttäis vielä omaa eläketurvaansa vapaaehtoisella säästämisellä...

E: Se on viisasta ja realistista.

O: Mutta se ei sukupolvien välisessä ketjussa, tässä oikeudenmukaisuudessa mitenkään oikeutettua. Kelle muulle suosittelet vapaaehtoista eläkevakuutusta, siis vanhuksilleko vai nyt alkaville eläkeläisille.

E: ...kaikille niille nuorille jotka ovat työelämään menossa tai työelämässä. Koko se systeemi...mikä on nykyinen työeläke... ja on ollut viime vuoden alusta voimassa, ikävää kyllä tekee elinaikakertoimen ja muiden kanssa tilanteen jota sä omassa kirjassakin referoit...

O: Mä oon tästä hyvin paljon samaa mieltä Akaan-Penttilän kanssa, että todella vuonna 2010 otetaan käyttöön elinaikakerroin, joka on leikkuri, indeksi, joka ei kosketa lainkaan ennen vuotta -48 syntyneitä, mutta leikkaa rajusti esimerkiksi -70 ja -80 luvuilla syntyneiden eläkkeitä...

E: Kyllä.

O: ...ja näin ollen … siis ..... lainsäätäjä, sosiaalivaliokunnan varapuheenjohtaja ilmoittaa tässä, että työeläkejärjestelmä ei toimi ja meidän pitää siirtyä vapaaehtoiseen säästämiseen.

E: Ei tartte siirtyä vaan ottaa sen lisäksi, jos sä haluat kunnon eläketurvan ittelles. Sinun ikäiset poliitikot nimenomaan halus nää elinaikakertoimet sinne ja mä yritin ... ... kysyä ovatko he laskeneet omat tulevaisuusansionsa ja heitä ei se ees kiinnostanut.

O: Minun ikäisiä poliitikkoja on eduskunnassa kyllä verrattain vähän täl hetkel ... mut mä lähden edelleen liikkeelle siitä, että meillä on todella nyt tällä hetkellä niin kovat vaateet ja velvotteet nuoremmille ikäluokille, eikö ole täysin...

E: ...40-luvulla viskyt, silloin oli omat vaateensa kanssa, älä, älä nyt poika parka vertaa keskenänsä ... (yleisö taputtaa) viisaus tulee vähitellen, mä voin lohduttaa sua sillä, että kyl sun krittiikki kasvaa kun sä katsot tätä --- parin kymmenen vuoden kuluttua niin sä kyllä mietit...

O: Niin mä huomaan sen, että tavallaan asetelma on se, että mä perehdyn asioihin ja yritän katsoa miten lakisääteinen työeläkejärjestelmä kohtelis kutakin ikäpolvea oikeudenmukaisesti ja vastaukseks mä saan suosittelun hankkia vapaaehtoinen vakuutus ja pojittelut .....

(yleisö taputtaa)

E: Elikkä et hyväksy sitä, että lakisääteisen eläketurvan lisäksi rakennat itsellesi omaa eläketurvaa, minusta se on järkevää ... eikä .... yhteiskunnan pitää hoitaa kaikki nämä asiat...

O: Edustaja Akaan-Penttilä, kenen oman ikäluokkasi ihmisen toivot myöskin täydentävän omaa eläketurvaansa nyt vapaaehtoisella säästämisellä?

E: Se on vaan .... se ei oo toivomusasia ollenkaan....

O: Me ollaan tästä tavallaan samaa mieltä, on ihan totta, että nuorempien ikäluokkien eläketurvaa on heikennetty radikaalisti. Elinaikakerroin tarkoittaa sitä, että jos 40-luvulla syntynyt laittaa eläkejärjestelmään euron, hän saa vastineeksi 1,6 euroa. Jos 70-luvulla syntynyt laittaa euron, hänen eläke-euronsa on 80 senttiä. Ja meille suositellaan vapaaehtoista säästämistä.

J: Eero, oletko samaa mieltä Osku Pajamäen kanssa.

O: Mä en tähän laskuun kyllä lähde nyt mukaan mitä sä tässä esitit. Mutta... mä ottasin ihan toisenlaisen lähtökohdan koko tähän keskusteluun ... eläkevakuutuksen johtava periaate siitä lähtien kun ... sen aikoinaan 60-luvulla laittoi pystyyn, kuuluu seuraavasti, se lukee eläketurvakeskuksen materiaalissa tänä päivänä, isojen vakuutusyhtiöiden materiaalissa, se sanoo suurin piirtein näin, et kun ihminen lähtee eläkkeelle ja hän ansioidensa mukaisesti saa tietynalaista eläkettä joka tulee maksuun, niin sen mitä hän kulutusta pystyy sillä noudattamaan ja tekemään niin periaate on se, että se sama kulutustaso suurin piirtein säilyy jatkossa vuosien saatossa. Ja nyt nykyisessäkään systeemissä tämä ei oo toteutunut, tätä ei Suomessa tällä hetkellä myönnetä, se on eläkeläisten suurin päänsärky ikävä kyllä, se on ihan eri asia Osku mistä sä puhut. Ja täs on niinku vaara et me verrataan myöskin nyt aikalailla ... vääriä...

J: ...keskustelaan siitä, että onko pienet ikäluokat maksumiehiä eläkeindeksissä...

E: ...osittain rahastoiva systeemi. Jokainen sukupolvi maksaa tiettyjä asioita ja tän voi repiä hajalle sillä lailla ku Pajamäki yrittää mutta...

O: Se joka on repimässä sitä hajalla on se joka suosittelee nuoremmille ikäluokille vapaaehtoista säästämistä.

E: Kyllä hyviä neuvoja täytyy antaa....

O: ....Akaan-Penttilä ja kolleegansa ei oikein .... lähestyä tietoisena siitä et kuinka tärkeä tämä sukupolvien välinen ketju on. Meillä on edelleen valtavasti niitä ihmisiä suurissa ikäluokissa, jotka uskovat ihan euromääräisesti maksaneensa oman eläkkeensä. Ja tämä ei pidä paikkaansa, meillä on rahastoitu noin neljännes, kolme neljännestä maksavat nuoret ikäluokat kun ovat työelämässä. Ja nyt täytyy vielä sanoo se, että alkava eläkkeet, eli ne jotka tänään ja seuraavien vuosien aikana jäävät eläkkeelle, niin nää alkavat eläkkeet on noin 66 % nettotuloista. Puhutaan siis aivan eri luokan eläkkeistä kuin ... ...nyt Eero Akaan-Penttilä olisi myöskin niin kun romuttamassa koko työeläkeuudistuksen purkamalla niin sanotun taitetun indeksin eli luomalla kolmen miljardin lisämaksupaineen nuoremmille ikäluokille, pitääks tää paikkansa?

E: Ensinnäkään mä en oo romuttamassa tätä järjestelmää jota mä oon itse ollu lainsäätäjänä vaatimassa. Kolmen miljardin summa on semmonen uhka joka ... ovat ... 20 vuoden päästä, se ei ole tätä päivää ollenkaan. Jos halutaan, jos meidän poliittinen järjestelmä kolmikanta ja myöskin isot päättäjät eduskunnan ulkopuolella haluasivat, meidän maassa voitais aivan hyvin siirtyä taitetusta ihdeksistä tasaindeksiin. Se on 0,1 % ....työeläkemaksuihin per vuosi ja merkitsee 150 miljoonaa euroa ensimmäisenä vuonna, toisena tulee 150 lisää, se on 300, kolmantena taas, se on 450 miljoonaa euroa. Mutta Osku, siinä vaiheessa voitais ottaa käyttöön sama systeemi kuin Sveitsissä, siellä valtioneuvosto haluaa olla mukana näissä, millä tasolla eläkkeet on, miten niitä ihdeksiä seurataan. Meillä tätä ei haluttu, mä olen kyselytunnilla ... ministereiltä tämän vahvistanut. Meillä tyydytään siihen, että lainsäädännön sisällä on tietyt prosentit ja niillä mennään ... eivät ota vastuuta tästä niin kuin pitäis, joten periaatteet kuten sanottu on väärin päin. Se olikin hyvä että tästä voidaan puhua.

J: Miten vastaat Osku Pajamäki?

O: Työeläkejärjestelmän edes jonkun tasoinen oikeudenmukaisuus perustuu tähän taitettuun indeksiin, siis siihen, että nykyiset eläkkeet seuraavat 80 %:sti kuluttajahintoja ja 20 %:sti ansiotasoindeksiä. Jos tämä palautettaisiin 50-50 puoliväli-indeksiin, niin edustaja Akaan-Penttilä, niin ihan elinkeinoelämän keskusliiton tutkumusten, siis --- ja Lassilan mukaan seuraavan 20 vuoden aikana ---paine on 3½ miljardia, se tarkoittaa nuoremmille ikäluokille veroluontoisen maksun, eli työeläkemaksun huikeaa nousemista. Tässä tilanteessa jossa muutenkin on kilpaillut työmarkkinat, pätkitty työ, silloin ei voi muuta sanoa kuin että nuoret ikäluokat eivät pysty silloin maksamaan, eivät omaansa eivätkä muiden eläkkeitä. Nämä ovat romuttamassa tätä järjestelmää---

E: Ei, ei, ei ole romuttamassa ---- Mä kerroin äskön sulle just tavan, jos halutaan, jos Suomen poliittinen hallitus haluaa se voi ottaa toisen tavan käyttöön. Tämä ei romuta mitään järjestelmiä, mut näin on väitetty ja näin saadaan ihmiset uskomaan että ---.

J: Mut ilmeisestikin yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, että yhä enemmän pienet ikäluokat joutuu suurten ikäluokkien maksumiehiksi. ---korotetaan pikku hiljaa --- paineet on kovat ja jostain se raha on otettava.

E: Paineet on kovat, ilman muuta, mutta tässä on kysymys niistä lupauksista jotka aikanaan on tehty, veli hyvä sulla pitäs olla semmonen luotto omaan eläkejärjestelmääs, että sä oot nyt töissä tästä 40 vuotta tai 30, sä voit luottaa että sulla aikanaan tulee maksuun se mitä sä nyt kuvittelet. Nyt me puhutaan niistä ihmisistä jotka on olleet eläkkeellä jo 20 vuotta ja joilla on aivan eri edut kuin mitä he aikanaan luulivat. Se ei oo toiminut heidän --- se on ihan päinvastainen kuin mitä se näyttää ---. Ja ennen kaikkea, ei Suomessa pidä, meillä ei oo koskaan ollu niin paljon rahaa tässä maassa kuin nyt -----.

J: Pyydän, puheenjohtajana huomauttamaan, että nyt puhutaan siitä, että eläkaindeksi on auki.ja ovatko pienet ikäluokat joutumassa maksumiehiksi.--- Osku Pajamäki on myös sanonut, että valtion omaisuuden myynti on vastuutonta suurilta ikäluokilta. Se on kansallisomaisuutta ja myytyä ei saada takaisin. Tää on ollut puskuri, jolla on voitu ---- eläkejärjestelmiin. Haluatko vastata tähän Eero Akaan-Penttilä? Onko se ollut vastuutonta?

E: ------ en lähde sanomaan, että se olis ollu vastuutonta. Totta kai sitä saa rakentaa tällasen uhkakuvan, mutta minä olen kyllä eri mieltä.

J: Mitä sanoo Osku Pajamäki?

E: Niin siis mä en rakenna uhkakuvia vaan koitan tehdä hyvin selväks sen, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ei toteudu työelämässä, se me tiedetään. Pätkätöitä tekee 90 %:sesti 15-44 vuotiaat. Sen lisäksi tää ikäluokka, siis pienet hiljaset ikäluokat, joka tapauksessa maksaa valtionvelan, joka tapauksessa maksaa eläkevelan, ja meiltä puuttuu tämä puskuri joka olis kenties ollu tarpeen jossain vaiheessa. Eli valtion omaisuutta on myyty 15 miljardilla ja se on sijoitettu suurten ikäluokkien viimeisinä työvuosina veronalennuksiin. Ja se tuntuu niin kun yhtälönä täysin järjettömältä.

E: No tähän voidaan sanoa, että sun puoluees on ollu hallituksessa 8 vuotta myymässä näitä, että kerro tää sama asia sitten heille.

(yleisö taputtaa)

O: Mä olen kirjassani kertonut pyrkinyt kertomaan sen ihan kaikille.

E: Mä haluaisin tähän loppuun vielä sanoa sen, että ikäluokkien välinen vastakkainasettelu on musta erittäin valitettavaa. Se on ihan niin kuin sä et lähihistoriaa tietäs minkälainen oli 40-luvulla perhetilanne, meillä oli sotaorpoja, meillä oli sotaleskiä, tosi ankeat taloudelliset olosuhteet. Koko se ikäpolvi ponnisti sieltä ja rakensi tämmösen Suomen mikä meillä nyt on. Kyllä niistä pitäis olla kiitollinen näistä asioita, eikä vääristää----

J: Eero Akaan-Penttilä puhuu varmaan viisaita sanoja, mutta tämä on myös se teema jonka Osku Pajamäki on saanut silmilleen siitä asti kun sä tän kirjan julkaisit. Vaikka olis halua puhua eläkeindeksistä ja sen maksusta, niin tän sä saat aina silmilles. Mitä sä vastaat tohon?

O: Niin siis, mä olen tavallaan nyt ymmärtänyt sen , että kun en ole hiihtänyt siis kouluun joka aamu, niin se oikeuttaa siihen että omaa ikäluokkaani saa kohdella yhteiskunnallisessa päätöksenteossa aivan millä tavalla tahansa.

(yleisö taputtaa)

E: Joo, se on ihan ihmeellinen periaate.

J: Otetaan yks kysymystä...

Y: Ja Osku Pajamäelle kaksi kysymystä. Tietääkö hän sen, että nykyisin eläkkeellä olevat maksoivat vuosikymmeniä omasta palkastaan saadakseen kansaneläkkeen pohjaosan? Kymmenen vuotta sitten se poistettiin, eli jokainen eläkeläinen on menettänyt noin 12000 euroa noin kymmenen vuoden aikana. --- Vielä toinen kysymys, tietääkö Osku Pajamäki ketkä maksoivat meitä edeltävien sukupolvien eläkkeet? Me maksoimme silloin kun se oli meidän vuoro, nyt on teidän vuoronne.

J: Osku ole hyvä.

O: Mä alotan viimesestä kysymyksestä. Tiedänkö, että suuret ikäluokat maksoivat edeltävän sukupolven eläkkeet. Tiedän. Edeltävä sukupolvi oli kansaneläkkeen varassa, työeläkejärjestelmä alkoi vasta 60-luvulla. Nyt minun sukupolveni tulee maksamaan niiden eläkkeet jotka ovat olleet koko työuransa aikana, koko yhtenäisen työuransa aikana työeläkejärjestelmän piirissä, ja jonka eläkkeet näin ollen ovat selvästi suuremmat. Vastaus toiseen kysmykseen, tästä kansaneläkkeen pohjaosasta. Niin kun sanottu, mä oon käynny nää laskelmat jotka mulla on ollu, hyvin huolellisesti läpi. Ja käyttänyt vain ja ainoastaan työeläkevakuuttajien ja eläketurvakeskuksen laskelmia ja molemmat laskelmat osottaa hyvin selkeästi sen, että nuoremmat ikäluokat joutuvat aivan eri luokan maksumiehiksi eläkejärjestelmässä kuin suuret ikäluokat, ja sen lisäks meillä on vielä tulossa uusia haasteita, jos herra Akaan-Penttilä halut vielä avata eläkeindeksin, johon on piaatteessa pohjautunut koko työeläkejärjestelmän oikeudenmukaisuus ---. Nää on suuria velvoitteita, puhutaan valtavista miljardiluvuista.

J: Annetaan Akaan-Penttilän vielä vastata....

A: Toteaisin vielä sen, että tämä taitettu indeksi on johtanut siihen, että henkilöllä jolla tuli 20 vuotta sitten 60 % palkasta eläkettä, se on supistanut sen nyt 42 %:iin. ...sehän on näissä ihdekseissä----harva muistaa että....64 indeksit oli sidottu täysin palkkoihin. 70-luvulla tuli muutos, jossa ne sidottiin puoliksi hintakehitykseen puoliksi palkkoihin, ja vuonna 96 laman jälkeisissä tunnelmissa tuli tää taitettu indeksi, jolloin annettiin ainakin hyvin yleisesti käsitys, se on väliaikanen, se poistuu. Nyt se on kaikille pysyvä vaihtoehto, ja professori Pentikäinen, joka oli Ilmarisen toimitusjohtaja sillon kun tämä eläkejärjestelmä luotiin 40 vuotta sitten, ja 90-luvun lopulla se tuli ulos julkisesti monta kertaa ja sanoi, että pitää eläkkeissä siirtyä takaisin palkkasidonnaisuuteen. Tämä on siis monimutkainen kokonaisuus. Koko Eurooppa on täynnä näitä, jossa on pelkästään elinkustannusindeksi, ja me olemme tässä välimaastossa, mutta kun elinkustannukset eivät ollenkaan seuranneet palkkakehitystä niin...

J: Oskulta yks ihan lyhyt kommentti.

O: Eläkeläisten ostovoima on pysynyt samana, mutta minusta suuren ikääkuokat saavat.... (yleisö kohahtaa)... kuluttajahintaindeksi ja eläkkeet joka tapauksessa seuraavat.

E: Mutta mä voin teille kaikille sanoa, että me ollaan Oskun kanssa sovittu, että me jatkamme näistä keskustelua, ja ainakin siitä tapauksessa, että --- eduskuntaan....

Kantaako masinointi mäelle?

Arkadianmäelle. Masinointi on tässä yhteydessä uusi termi suomenkielen sanastossa. Kun uutta, kohtalaisen totaalisesti metsään mennyttä tekijänoikeuslakia sorvattiin, aiheesta nousi aktiivinen kansalaiskeskustelu netin välityksellä, jolla pyrittiin vaikuttamaan päättäjiin. Kansanedustajat saivat tuhansittain sähköposteja, joissa vaadittiin muutoksia lakiesitykseen. Tuolloin kulttuuriministeri Tanja Karpela totesi sähköpostien suuresta määrästä:

Karpelan mukaan viime päivien kohussa vaikuttaa olevan kyse "jonkinnäköisestä masinoidusta kampanjasta tietyiltä tahoilta". (http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=507946)

Tapanikin lähetti kahdelle kansanedustajalle hyvin lyhyen ja asiallisen viestin. Kahdelle, joita olen joskus perättäisissä vaaleissa äänestänyt. Kumpikaan ei vastannut, eikä kumpikaan sen vuoksi tule saamaan enää ääntäni.

Mutta se masinointi? Tekijänoikeuslakihan on epäonnistunut. Siitä yritettiin selittää edustajille, joiden enemmistöllä ei ole hajuakaan miten musiikkia tänä päivänä käytetään. Niitä mustia n. 30 cm kokoisia kiekkoja ei enää käytetä. CD:tkin alkavat saada kilpailijoita. Mutta suojattua CD:tä ei saa kopioida. Jos vaikka haluaa siirtää musiikin CD:ltä MP3-soittimeen, syyllistyy rikokseen. Jos pyytää kaverilta apua musiikin siirtämiseen, kaverikin syyllistyy rikokseen, jos erehtyy neuvomaan miten kopiosuojaus ohitetaan. Tämä voidaan tulkita sananvapauden rajoituksena. Ja kuka sitä valvoo, mitä esim. puhun puhelimessa kaverin kanssa? En saa kertoa tietämääni asiaa kopiosuojauksen ohittamisesta.

Nyt kuitenkin Mikko Rauhala, joka edustaa ”tiettyjä masinointi-tahoja” on ehdolla eduskuntaan. (http://www.vaalimasinointi.org/) Asiahan on sikäli hauska, että kun ministeri meni syyttämään tiettyjä tahoja masinoimisesta, voikin käydä niin, että masinaattori on kohta samassa kansanedustuslaitoksessa ministerin kanssa. Kuinkas suu sitten pannaan?

Sitä paitsi, olen kokenut itseni loukatuksi kun siis minunkin kahta sähköpostiani on syytetty masinoinnin tuotokseksi. Kiitti taas vit....

Tekijänoikeudet ovat ok. Tekijänoikeuslaki ei ole ok. Tehkää jotain! Tapani kannattaa lämpimästi kaikenlaista masinointia kaikista asioista joissa on jotakin pielessä, ja joihin kukaan ei näytä puuttuvan. Masinointi on kansalaisoikeutemme!

http://www.masinointi.org/

Jos ette minua usko, Google kyllä tietää. Menkää Googleen (http://www.google.fi), laittakaa hakusanoiksi turha lehmä ja painakaa Kokeilen onneani. Se on siinä.

SAK:n mamot

Menivät poistamaan mainoksen, ihme mamoilua. Siis sen, missä ökysikaporvari-johtajapomo-suuripersepäällikkö mässäilee herkkuja notkuvassa ruokapöydässä ja naureskelee duunareista, että eiväthän he edes äänestä. Siitä tuli sellainen poru, että mainos vedettiin pois, taikka Lauri Ihalainen veti sen pois ja tilalle tuli toinen, tosi mamo mainos.

Miksi se vedettiin pois? Herätti pahennusta jossain piireissä? Odotin SAK:lla olevan vähän enemmän munaa kaiken kaikkiaan. Miten puulaaki pystyy hoitamaan mitään edunvalvontaa, jos se on kyykyssä joidenkin huumorintajuttomien hermoilun vuoksi. Ihme juttuja.

Eräs kannanotto oli se, että mainos ampuu yli. Totta helvetissä se ampuu yli, sehän oli tarkoitus. Että ei kukaan pomo missään ole noin sika. Eikö? Minä tiedän yhden. Erään Suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtaja, jolla oli tapana kännispäissään naureskella ”Hehhehhe, duunarille kenkää, perkele!” Tämä tarina on tosi. Repikää siitä kaikki joiden mielestä mainos meni jotenkin överiksi.

Onneksi on juutuubi. Siellä se mainos on edelleen, jos on päässyt unohtumaan.



Tai ehkä se olikin tarkoitettu näin, että poistetaan mainos kauhean kohun saattelemana, tietoisena siitä, että joku sen kumminkin laittaa tuubiin ja siitä tulee suositumpi ja tunnetumpi kuin TV-jakelussa konsanaan. Mene tiedä.

Ungdomshuset puretaan

Nyt kun nuorisoaktivistien ydinjoukko Tanskassa oli saatu kiven sisään, Ungdomshusetin omistaja Faderhuset-uskonlahko käytti tilaisuuden hyväkseen ja aloitti talon purkamisen. Iltaan mennessä koneet olivat repineet kolmanneksen talosta hajalle.

Purkajilla oli naamiot jotta heitä ei tunnistettaisi, ja koneiden logot oli peitetty, jotta purkamiseen osallistuvat yritykset pysyisivät salassa. Voiko tuollaista tapahtua länsimaissa? Aivan SAIRASTA!

Faderhuset aikoo rakentaa tilalle uuden, kaikille avoimen talon. Heidän mielestään on ollut vastuutonta antaa nuorten käyttää Ungdomshusetia, ja nyt he tekevät palveluksen purkamalla sen. Näin se käy - voi helvetin kuustoista!

Juuri nyt ei ole sanoja… Toisaalta lohduttaa, kun huomaa samanlaisia (ja vielä pahempia) idiootteja olevan muuallakin kuin Helsingissä. Tietenkin toivoisi, ettei niitä olisi missään, vaan kaupunkilaiset saisivat rakentaa oman kaupunkinsa itselleen mieleiseksi. Päinvastoin kuin nykyään, nuorten mielipide tulisi olla etusijalla kaupungin pysyviä rakenteita suunniteltaessa. He tulevat elämään päätösten kanssa pisimpään. Vanhempien päätäntävaltaa joissakin asioissa pitäisi rajoittaa, koska on väärin päättää asioista jotka koskettavat muita enemmän kuin itseään. Näitä periaatteita voisi aivan hyvin soveltaa kaupunkisuunnitteluun, mutta sukupolvien välinen vastakkainasettelu tietenkin estää sen tehokkaasti.

Mitä tästä eteenpäin? Pidätetyt nuoret vapautuvat aikanaan vankiloista. Purkufirma paljastuu ennemmin tai myöhemmin, todennäköisesti ennemmin kuin myöhemmin. Purkajien henkilöllisyys paljastunee sekin. Mitä sitten tapahtuu? Jotenkin minusta tuntuu, että tämä ei jää tähän.

Se nyt on ainakin selvää, että nuoret joita tämä suoraan koskettaa, ovat aivan saatanan vihaisia, eivätkä tule antamaan kaupungille ikinä anteeksi kohteluaan. Kaupunki voi antaa heille toisen paikan, mutta tätä haava Kööpenhaminan poliitikot eivät koskaan pysty parantamaan. Loukattujen joukossa on tiettävästi joukoittain myös nuorten vanhempia. Paska homma.

Erään vaalimainoksen sanoja lainatakseni, ”Eihän se nyt noin voi olla”. Arvaa puolue. (Vihje: Menee sarkasmin puolelle)

http://en.wikipedia.org/wiki/Ungdomshuset

Tue hyviä, vedä turpaan huonoja

Kuin tilauksesta, suuresti arvostamani Ville Komsi riensi apuun taas kerran viisailla sanoilla: ”Tue hyviä demareita, vedä turpaan huonoja demareita, ja opi erottamaan nämä kaksi ryhmää toisistaan.” Juuri tätä tarkoitin eilen sanoessani, että fiksujakin demareita on, en vain osannut sanoa niin hyvin.

Tällainen lienee tilanne kaikissa ryhmissä, joissa on enemmän kuin kaksi ihmistä. Hyviä ja huonoja. Onko demareilla menossa jonkinlainen sisäinen vallankumous? Kahtiajako, sukupolvien taistelu, jossa kumpikaan ei anna, kumpikin ottavat, ja kuka ottaa kovempaa, se voittaa. Eroaako tämäkään muista puolueista? Katsokaa nyt Saulia ja Jyrkiä, kuka on kuka? En minä vain tiedä, paita ja perse.

Villen lainaus on peräisin täältä: http://www.osku.net/?p=296 Samalla se on syy, miksi vähän harmittaa kun ei itse ollut paikalla. Ville olisi ollut hienoa tavata.

Tanskan mellakoista

Kuvittele, että olet saanut kotikaupungiltasi talon käyttöösi vuonna 1982. Kaikki menee hyvin, kunnes kaupunki myy talon vuonna 2000. Et silti lähde talosta minnekään, koska sinulta ei ole kysytty mitään. Vuonna 2007 maaliskuun alussa, sinut ja huonekalusi heitetään talosta ulos. Samalla uusi omistaja suunnittelee myyvänsä talon sellaisenaan, tai purkavansa 110 vuotta vanhan talon ja myyvänsä tyhjän tontin. Harmittaisiko? Edes vähän?

Kuvaillun mukainen talo on olemassa. Sen nimi on Ungdomshuset ja se sijaitsee Tanskassa, Kööpenhaminassa. Kaupunki neuvotteli taloasiasta sen käyttäjien, nuorison kanssa, mutta lopetti neuvottelut ja siirsi asian poliisille, joka heitti porukan pihalle. Talon nykyinen omistaja sitten heitti nuorison mööpelit ja muut tavarat ikkunoista ulos.

Siitäkös nuoriso suivaantui. Netin välityksellä maailmalle lähti avunpyyntö muiden maiden nuorisojärjestöille. Alkoi liikehdintä, joka toi avunpyyntöön vastanneita nuoria Köpikseen. Alkoi mellakka, joka johti paikoitellen täyteen kaaokseen.

Täällä porukat on ihan lampaita Tanskalaisiin verrattuna. Kuka jaksaa rähinöidä, vaikka talo purettaisiin alta? On totuttu uskomaan ja tottelemaan. Sääli. Paljon on liian kiltteyden takia menetetty.

Jos Köpiksen tilanteesta kirjoitettu pitää puoliksikaan paikkansa, voi hyvällä syyllä asettua tukemaan nuorten pyrkimyksiä. Keinot eivät ehkä ole oikeita, mutta toisaalta, jos muu ei ole auttanut, niin minkäs teet. Itselleen tärkeästä asiasta kiinni pitäminen on täysin ymmärrettävää, ja syntynyt mellakka osoittaa tavallisen kansan ja poliitikkojen erilaisen näkemyksen todellisuudesta. Miksi nuorten asioista ei huolehdita ja hankita heille uutta taloa? Eikö heidän tarpeitaan pidetä tärkeinä, vai eikö niistä vain välitetä? Voiko muu kuin täysin tunnevammainen henkilö syyllistyä vastaavaan ylenkatsomiseen? Jonkin tutkimuksen mukaan huomattava osa poliittisista johtajista onkin nimenomaan tunnevammaisia, jotka eivät kykene asettumaat toisen asemaan saati ymmärtämään, miltä heidän päätöksensä toisista ihmisistä tuntuvat.

Sama kysymys on aiheellinen kyllä täällä Helsingissäkin. Makasiinit saivat väistyä pikkurilli-kulttuurin tieltä. Kaupunkilaisten mielipidettä katsottiin ylen, ja kaupungin johto sai runnottua asiansa väkisin läpi. Ei varmaan olisi haitannut pieni mellakka silloinkin? Jos kerta ei muu auta.

Yhteistä Köpiksellä ja Helsingillä näyttäisi olevan, että pahimmat kaupungin raiskaajat ovat demareita. Köpiksessä on puikoissa Ritt Bjerregaard , ja täällä, no, kyllä te tiedätte. Heistä on puhuttu ennenkin. Lisänimi betoni-demari on siinä mielessä oikeutettu. Sääli, sillä fiksujakin demareita on. Katsokaa vaikka: http://www.demari.fi/Article.jsp?article=5434&category=22&main=22

Roskasta voimaa!

Postiluukusta tulla kopsahti raikkaan vihreän värinen esite, joka alkoi sanoilla:

YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan hallitus on päättänyt vuonna 2006, että pääkaupunkiseudun jätteitä hyödynnetään energiantuotannossa.

Asian olisi voinut ilmaista myös näin:

YTV on päättänyt ryhtyä hävittämään jätettä polttamalla. Ratkaisuun päädyttiin kahdesta syystä: Joitain vuosia sitten strategiaksi valittu jätteen kompostointi meni päin persettä. Toiseksi olemme ihan kohta korviamme myöten kusessa Euroopan suurimman kaatopaikan (=Ämmässuo) kanssa.

Jätteenpolttolaitos on siis nykyään jätevoimala. Ei kuullosta niin pahalta. Kyläsaaren jätteenpolttolaitos pilasi jätteen polton maineen Suomessa vuosikymmeniksi. Se on aivan ymmärrettävää, kuka muistaa mustan savun tuprahdukset laitoksen jo edesmenneen piipun päästä Helsingin taivaalle. Eräs laitokselle työskennellyt henkilö kertoi, miten toisinaan käyttöhenkilökunta kilpaili keskenään, mikä vuoro saa ajettua eniten jätettä läpi työvuoron aikana. Lopputuloksena mustaa savua, sekä vähän pinnalta kärvennettyä jätettä tuhkaluukusta ulos ja kaatopaikalle.

YTV:n esitteet henki on sopivan hillitysti positiivinen. Oikein hoidettuna jätteen polttaminen on parempi vaihtoehto kuin kaatopaikkaläjitys. Polttolaitoksessa jäte palaa hallitusti. Kaatopaikalla bakteerit tuhoavat kaiken eloperäisen aineksen, tuottaen mm. suuret määrät metaania joka on paha kasvihuonekaasu.

Polttamalla saadaan mm. jätteen sisältämän muovin energia talteen. Kun öljyä kumminkin poltetaan, on aivan sama vaikka se on ensin käytetty jossain muovipakkauksessa ja vasta sitten poltetaan. Mitään jätemääriä oleellisesti vähentäviä menetelmiä tai käyttötapoja ei ole tähän mennessä ilmaantunut, joten on korkea aika siirtyä jätehuollossa Eurooppalaiseen tapaan toimia. Suomen Luonnonsuojeluliitto vastustaa jätteen polttamista, koska sen mielestä se vähentää jätteen kierrätystä. Tässä kohdin en ymmärrä Luonnonsuojeluliiton ajatustenkulkua. Jätteen polttamista ei pidä vastustaa.

Jätteenp... - siis jätevoimala tuottaa sähköä ja kaukolämpöä, jotka molemmat saadaan käytettyä hyödyksi. Sen vuoksi on edullista sijoittaa voimala lähelle asutusta, jolloin siirtoyhteydet jäävät lykyiksi, ja myös jätteen kuljetusetäisyydet ovat mahdollisimman pienet.

Toivottavasti hyvä hanke ei jälleen kerran viivästy ympäristön valituksen takia. Jakelussa ollut esite kyllä varmasti helpottaa asian julkista käsittelytä.