Tilaa, tilaa!

Mielikuvitukseton Tapani tulee aina jälkijunassa ja varastaa tällä kertaa otsikon kaapelitehtaan toimitusjohtaja Stuba Nikulan kolumnista, joka julkaistiin perjantaina 5.1.2007 ilmestyneessä Helsingin Uutisissa. Kyseisessä lehdessä on kolumnisteina helsinkiläisiä vaikuttajia laidasta laitaan, joten jos kaupunkipolitiikka ja muut kaupungin asiat kiinnostavat, voi lämpimästi suositella seuraamaan Helsingin Uutisia. Lehti on luettavissa myös netissä: http://www.helsinginuutiset.fi/. Stuban kolumninkin sisältävä numero löytynee vielä nettiarkistosta.

Mutta aiheeseen; Stuba kirjoittaa täyttä asiaa kuvataiteilijoiden ja bändien tilantarpeesta Helsingissä, Suomen pääkaupungissa, josta yritetään väkisin vääntää metropolin muottiin. Ilmeisesti kulttuuri ei sitten kuulu metropolin toimenkuvaan, koska sitä on täällä kodittomana, ilman tiloja. Enkä nyt tarkoita laulamista korkealta ja kovaa, koska siihen tarkoitukseen löytyy kokonainen oma talo, joka maksoikin aivan sairaan paljon rahaa, ja jonka ylläpito maksaa yhä edelleen valtavasti.

Puhutaan kulttuurista, jota esim. Kaapelitehdas palvelee. Talossa on kuvataiteilijoita työnsä ääressä vähän toistasataa. Kiinteistössä, joka kerran piti purkaa Ruoholahden rakentamisen tieltä, pitää majaansa myös tuhatkunta muusikkoa kahdessasadassa eri kokoonpanossa, bändissä. Kaapelitehdas oli turha ja tarpeeton silloin joskus, ja ilmeisesti vieläkin joidenkin mielestä. Talon käyttöaste on 99 % ja tulijoita on jonoksi asti. Jonossa siksi, että Helsingissä EI OLE tiloja tarjolla. Kaikki eivät laula korkealta ja kovaa, mutta haluaisivat silti tilan tehdä ihan omia juttujaan, ja jopa maksaa tilastaan käypäistä vuokaraa. Yleensä nämä kulttuurinalat ovat sellaisia, jotka kiinnostavat ihan tavallisiakin ihmisiä, toisin kuin ns. pikkurilli-kulttuuri, ne korkealta ja kovaa -jutut. Jostain syystä populäärikulttuurille ei samassa määrin näytä löytyvän apurahoja.

Kuvataiteilijoita on Helsingissä Stuban mukaan kolmesataa ilman työtilaa, bändejä puolitoista sataa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila on hiljattain blogissaan kirjoittanut:

”Suvilahden alueella on voimala tiloja tarjolla jo tälläkin hetkellä yli 20 000 km2”

Tiedättehän, se vanha kaasutehtaan alue siinä kulosaaren sillan päässä, Suvilahden höyryvoimalaitos, kaasukellot ja viereiset kaasulaitoksen rakennukset. Olettaen, että tekstissä on pilkkuvirhe, on 20 000 neliömetriäkin paljon, joskin vain alle puolet kaapelitehtaan alasta. Alue on todella kaunis, mutta kaipaa kipeästi julkisivuremonttia.

Tapanin logiikan mukaan toinen tässä mainituista henkilöistä puhuu totta toisen puhuessa paskaa. Mutta kumpaa on uskominen? Eikö Kaapelitehtaan toimitusjohtaja tiedä, että ”tiloja on tarjolla jo tälläkin hetkellä yli 20 000 neliötä?” vai onko koko väite tilojen olemassa olosta paskapuhetta? Ken tietää, Tapani ei. Tapani vain tapansa mukaan soittaa suutaan, ja Tapania ottaa aina päähän kun ei ymmärrä yksinkertaista asiaa. Joko niitä tiloja on taikka niitä ei ole. Vai onko muitakin vaihtoehtoja olemassa? Eihän niitä nyt samaan aikaan voi olla ja olla olematta. Vai voiko? Vähän niin kuin työttömyys ja työvoimapula? Hä?

Joka tapauksessa, Kaapelitehtaan ja Kansallisoopperan tapahtumissa käy suunnilleen saman verran ihmisiä, 200 000 - 250 000 vuosittain. Oopperan vuosibudjetti on 54 miljoonaa euroa. Yhden oopperalipun hinnaksi muodostuu siten vähän yli 200 euroa, josta lipun ostaja maksaa n. 1/3, julkisista varoista kustannetaan loput 2/3.

Kaapelitehdas rahoittaa itse oman toimintansa. Liikevaihto on n. 3,5 miljoonaa euroa vuodessa, eikä yhteiskunnan varoja käytetä.

Hienoa, eikö totta!

Entä ne tilat sitten, joita kuulemma on ”tarjolla”? Onhan niitä tiloja, mutta ne eivät ole vapaana, eikä kaupungilla ole tekeillä mitään niiden vapauttamiseksi. Maija Anttilan edustamalle kaupunkijyrä-politiikalle on luonteenomaista kumartaa virkamiesjohtoa ja näyttää persettä kaupunkilaisille. Ja noita ulos vuokrattuja kaupungin omistamia tiloja voidaan mainiosti käyttää tekosyynä kun tarvitsee perustella, että jotakin oikeasti tarjolla olevaa tilaa ei tarvitse säästää.

Milloin siis kaupungin virkamiesjohto Anttila etunenässä lunastaa lupauksensa ja oikeasti tarjoaa vanhat kaasulaitoksen rakennukset ja Suvilahden voimalan Stuba Nikulan edustamalle kulttuuritoiminnalle? Rakennukset tarvitsevat kipeästi vähintään julkisivuremonttia, jonka jälkeen ne olisi luontevaa ottaa uuteen käyttöön. Tarvetta ilmiselvästi olisi.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana Tapani huomasi juuri, että Maija Anttilan blogissa ei enää näy vieraiden jättämiä kommentteja, eikä niitä voi sinne enää kirjoittakaan. Ettei vaan rouvaa alkanut viiksettää tyhmien kaupunkilaisten happamat kommentit? Sanomattakin on selvää, että keskustelu tavallisen rahvaan kanssa ei myöskään kuulu kaupunkijyrä-politiikan vahvoihin puoliin. Ja sitten pitäisi vielä päästä eduskuntaan…

Eduskunta ei ole mikään orkesteri!