Sutta ja sekundaa kaupungin laskuun

Totta se on, mitä Hesari kirjoitti eilen Helsingin Itäkeskuksen Tallinnanaukion kiveyksestä. Viime vuonna tehty kolmen miljoonan euron korjaus on susi, ja homma menee uusiksi. Tallinnanaukion pintarakenne uusittiin koko aukion alueelta. Vanhat betonilaatat poistettiin, pohjatyöt tehtiin, asennettiin sulanapitolämmitys ja lopuksi pintaan ladottiin luonnonkiviset laatat. Jokin meni kuitenkin pahasti vikaan, ja nyt koko aukion pinta on epämääräistä kumparetta ja kivet siirtyilevät pois paikaltaan.

Hesari kirjoittaa:

”Pinnoite petti alueelle luvatta ajaneiden kuorma-autojen alla.”

”Rakennusvirasto on selvittänyt pinnoitteen pettämisen syitä ja sen korjausta yhdessä VTT:n kanssa.”

Kuorma-autoselitys ei ole uskottava. Kivetys on hajalla kaikkialla. Eikä vika ensinkään ole pinnoitteessa, vaan sen alapuolisessa rakenteessa. Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvää. Eihän laatoitus itsessään kanna mitään kuormaa. Kaikki kuormitus kohdistuu alustaan, ja jos se ei kestä, niin sitten käy juuri niin kuin nyt on käynyt. Ja oli miten oli, täytyyhän nyt torin kestää kuorma-autolla ajo, vai millä torimyyjien on ajateltu tuovan myyntikojut ja tavarat torille?

”Todennäköisesti vanha kiveys pitää keväällä repiä pois, alusta oikaista ja kivet latoa uudestaan. Harkinnassa on myös aukion etelänpuoleisen osan kiveyksen korvaaminen asvaltilla tai jollakin muulla kestävällä pinnoitteella.”

Alustan voi oikaista, mutta jos sitä ei vahvisteta, se pettää uudelleen. Myöskään asfaltti ei kestä, mikäli pohja pettää.

”Rakennusvirastossa pohditaan, olisiko aukiolle alun perinkään kannattanut laittaa luonnonkiveystä vai tyytyä samantyyppiseen ratkaisuun kuin ennen remonttia. Alueella oli aiemmin betonikiveys.”

Uskokaa jo, sellaista pintaa ei ole, mikä pitäisi ryhtinsä jos pohja pettää. Jotain pehmeää siellä kivien alla on: Vääränlaatuista hiekkaa, löysää soraa, styroksia tai muuta eristettä. Koko Tallinnanaukio on betonikannella, jonka alla on metrorata. Betonikansi on alustana erilainen kuin maa.

”Katu- ja puisto-osaston investointitoimiston päällikkö Osmo Torvinen ei vielä osaa sanoa uuden remontin kustannuksia, mutta arvioi niiden olevan sadan kahdensadan tuhannen euron luokkaa toteuttamistavasta riippuen.”

Saattaa se remontti tuon verran maksaakin, mutta kuntoon ei tori parilla sadalla tonnilla tule, se on ihan varma.


Kaupunkilaisjärjen mukaan vahingon aiheuttaja maksaa vahingot, eli tässä tapauksessa maksaa aukion korjauksen. Korjaustyön teki Skanska. Vahingon aiheuttajaa ei Hesarin artikkeli kuitenkaan paljasta. Kaikki riippuu kaupungin ja Skanskan välisestä urakkasopimuksista. Jos kaupunki on tilannut työn oikein, määritellyt laatu- ja tekniset vaatimukset asianmukaisesti ja jättänyt suunnittelun, työmenetelmien ja materiaalien valinnan ja muut rakentamiseen ja laatuun liittyvien asioiden päättämisen Skanskalle, vastuu on yksiselitteisesti Skanskalla.
Tapani pahoin pelkää, että kaupunki on itse sählännyt suunnitteluasioissa liiaksi, tai tehnyt määrittelyt huonosti, eikä nyt voi vyöryttää vastuuta kokonaan Skanskalle. Pahimmillaan Skanskaa ei saa vastuuseen mistään, mikä ei lainkaan hämmästyttäisi. pystyy kiemurtelemaan kokonaan irti vastuusta.

Tapani kävi päivällä itse toteamassa tilanteen omin kameroin. Kuvat voit klikata isommaksi.

Mikäs siinä, jos ei ole varaa tehdä kerralla kunnolla, tehdään sitten kahteen kertaan. Perinteitä hölmöilylle on, sillä Helsinki on muissakin kohteissa tieten tahtoen käyttänyt julkisivurakenteita, jotka eivät kestä.