Joo’o, omilla rahoillaan voi periaatteessa tehdä mitä tahansa. Jos tykkää asunnon sijasta ostaa Ferrarin, niin siitä vaan. Mutta ei sitten tulla valittamaan, jos ei enää ole rahaa ruokaan. Lyhytkin harkinta normaalijärkisellä ihmisellä tuottaa tuloksen, jonka mukaan valintatilanteessa asunto olisi näistä parempi valinta. Noin yleensä, ei välttämättä aina. Mutta selkeä paremmuusjärjestys löytyy kuitenkin aina. Vai mitä?
Päivänselvistä asioista ei kannatta kirjoittaa. Joten, kaikki ei nyt ole päivänselvää. Ei ihan kaikki, eikä kaikille. Huolestuttavinta asiassa on se, että ne joille kaikki ei ole selvää, eivät pelaa omilla rahoillaan. Terveydellään ehkä, mutta eivät rahoillaan. Ei, mikäli Paul Lillrank kirjoittaa totta Orion-lehdessä otsikolla ”Terveydenhuollossa päätöksiä ilman laskelmia”. Senhän Tapani on jo oppinutkin, että politiikassa voidaan tehdä kymmenien ja satojen miljoonien arvoisia päätöksiä ihan tuosta vain, ilman laskelmia, tavalla, joka suistaisi minkä tahansa yrityksen ennen pitkää vararikkoon.
Valtiotieteen tohtori ja Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden professori Paul Lillrank kirjoittaa:
”Asiallista laskentatapaa ei Suomessa ole eikä taida olla missään muuallakaan maailmassa. Tehdään isoja päätöksiä ilman minkäänlaisia kalkyyleja. Kai päätöksen perusteena oli vain ajatus, että koska suurtuotantoetu toimii metsäteollisuudessa, niin kai se toimii terveyskeskuksessakin.”
Mitäpä sitä turhan päiten laskemaan. Hira-menetelmä (Hihasta Ravistus) on toiminut tähänkin asti. Onhan?
”Yksi iso ongelma kokonaisuuden hahmottamisessa on se, että eri sairaanhoitopiirien tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään.”
Just joo. Jokaiselle omat softat muut yhteen sopimattomat systeemit niin hyvä tulee.
”Häkellyttävää oli tutkimuksessa esimerkiksi se, että terveyskeskuksissa käyttöaste saattoi olla 50 prosenttia siitä huolimatta, että henkilöstö oli omasta mielestään stressaantunut liiasta työtaakasta.”
Huonoa työnjohtoa ja organisointia, ei mitään muuta. Työntekijöissä ei ole välttämättä mitään vikaa, voi olla, mutta tuskin on. Huonon työnjohdon takia mm. oma työnkuva, se mitä omalta tekemiseltä odotetaan, on epäselvä, tai väärä. Tekemistä ei arvosteta, kukaan ei kiitä hyvistä suorituksista. Työntekijöitä ei arvosteta ja statusta ylläpidetä esim. oikealla koulutuksella. Työt on suunniteltu huonosti, eli kukaan ei ole pitänyt huolta siitä, tehdäänkö tekevätkö kaikki oikeita töitä, sellaisia, jotka tuottavat lisäarvoa, mitkä on mitattavissa, mitkä tuottavat tulosta, potilaan hoitamista. Hä?
”Mitä nopeammin potilas kulkee hoitoprosessin läpi sitä pienemmät ovat kustannukset. Kaihipotilaan odotusaika saattaa maksaa yhteiskunnalle kymmenen kertaa enemmän kuin itse toimenpide.”
Mutta sairaalalle ei potilaiden odotuttaminen maksa yhtään mitään. Se maksaa joku muu, arvaa kuka. SINÄ! Joku on kotona sairaslomalla ja nostaa kelasta rahat jotka SINÄ olet omalla työlläsi ansainnut. Sitten tuo joku pääsee vuoden jonotuksen jälkeen leikkaukseen, toipuu kotona muutaman päivän lisää ja palaa töihin. Eli leikkaus maksoi vain murto osan verrattuna odotusajan kela-korvauksiin. Onko tällaista pakko sietää?
Koska tulee poliitikko, joka vaalilupauksenaan lupaa puuttua näihin asioihin, ja ajaa niitä niin kauan, että kaikki mätä saadaan systeemistä pois? Ihan totta, on TÖRKEÄÄ tuhlata verorahoja tällä tavalla. Ei julkisen sektorin tehottomuus mikään yllätys Tapanillekaan ollut. Paul Lilrankin kaltaiselta arvovaltaiselta taholta esille tuotuna se kuitenkin lyö vasten kasvoja. Näin se käy!
Tietenkin voidaan vielä kysyä, ollaanko hira-menetelmä ottamassa käyttöön myös insinööritieteissä, esim. talojen rakennesuunnittelussa? ”Pannaanpa tuohon tuommoista rautaa tuon verran, eiköhän se kestä. Ja sitten vähän betoonia…” Sen verran usein on kattoja yms. rakenteita sortunut, että kysymys tuntui aiheelliselta? Mitä yksi edellä, sitä muut perässä.
Ai niin, tässä lainatun artikkelin voi lukea netissä:
http://img.orion.fi/liitteet/202023.pdf
lauantai 10. helmikuuta 2007
keskiviikko 7. helmikuuta 2007
Mitä tarkoitat, Korpinen?
Hesari kertoi 6.2.2007 apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen sanoneen. Että Sipoon rakentaminen alentaisi asuntojen hintoja. Kenen se pitäisi rakentaa, siihen ei PK ottanut kantaa. Mutta asiahan on päivän selvä, Helsingin se pitäisi rakentaa. Sipoosta ei ole siihen ei mitenkään, ei siellä osata rakentaa taloja. Asukkaitakin siellä on vain 10 % siitä mitä Vantaalla, vaikka lääniä on enemmän. Ja luonnollisesti asukasmäärien ero oikeuttaa meidät isompana ottamaan Sipoon itsellemme ja rakentamaan sen täyteen.
Hmm. Voisikohan samaa soveltaa pienemmässä mittakaavassa? Naapurissa asuu vain kaksi ihmistä, meillä kuusi, eiköhän rakenneta se meidän uusi autotalli naapurin pihalle. Kysytään nyt varmuuden vuoksi kaverilta ensin lupa.
Samat liturgiat siis, eli että Helsinki haluaa osan Sipoosta jotta voi rakentaa sinne asunnot 40 000 ihmiselle.
Mutta tämä ei siis riitä, vaan loputkin Sipoosta pitää rakentaa.
”Vanhoja asuinalueita pitää tiivistää, jotta nykyisellään hajanainen ja epätaloudellinen yhdyskuntarakenne saadaan halvemmaksi.”
No niin, näin saadaan ”halvemmaksi”. Uskooko joku oikeasti, että rakennusliikkeet suostuvat rakentamaan mitään mikä olisi halvempaa kuin tähän asti? Sopii ainakin epäillä.
Mitä sitten maksaa Sipoon maiden lunastaminen sikäläisiltä maanomistajilta, sitä ei kukaan ole kertonut. Vai aiotaanko heiltäkin vaan ottaa?
Mutta tämä seuraava oli paha, ja koko tämän artikkelin kirjoittamisen syy:
”Töölänlahdellakin on teidän (=valtuutettujen) päättämänänne lähinnä puistoa”, sanoi PK.
Pitää paikkansa. Korpisen päättämänä siellä olisi lähinnä rakennuksia. Jos tuon lauseen tyyli yhtään avautuu lukijalle, niin siinä on koko tämänhetkisen kaupunkirakentamisen ongelman ydin ja mätä. Voiko sitä oikeastaan tuon selvemmin enää sanoa, että ”hemmetin idiootit, pilasitte mun hyvän idean”. Että virkamiehellä on otsaa harrastaa edes tuollaista herrasmiesvittuilua valtuutettujen päätöksiä arvostellessaan, on jotain mitä ei todellakaan tarvitse sietää!
Kun nyt valtuusto kerrankin tässä asiassa on päättänyt niin kuin kaupunkilaiset haluavat, niin siitä vinoilee virkamies, jonka kuuluisi rakentaa kaupunkia HELSINKILÄISILLE, ei itselleen. Tämä ei nyt mene jakeluun sitten millään. Me kaikki helsinkiläiset maksamme Korpisen palkan, ja toivomme saavamme jotain muuta kuin suunsoittoa valitsemillemme valtuutetuille. Eikä koko kaupunkiakaan tarvitse yhden sukupolven aikana myllätä. Meidän on sentään yli puolimiljoonaa idioottia täällä, joiden pääasiallinen kiinnostuksen kohde ei ole virkamiesten päähänpistojen toteutuminen, vaan oman kotikaupungin pitäminen inhimillisenä. Repikää siitä. On ihan oikein, ettei Töölönlahden suuruudenhulluista ideoista tullut yhtä riviä lisää Korpisen syntilistaan, jossa on jo ennestään mm. Vuosaaren satama ja VR:n makasiinien purkaminen.
Lisää korpisesta:
http://www.ylioppilaslehti.fi/2002/020521/henkilo.html
Hmm. Voisikohan samaa soveltaa pienemmässä mittakaavassa? Naapurissa asuu vain kaksi ihmistä, meillä kuusi, eiköhän rakenneta se meidän uusi autotalli naapurin pihalle. Kysytään nyt varmuuden vuoksi kaverilta ensin lupa.
Samat liturgiat siis, eli että Helsinki haluaa osan Sipoosta jotta voi rakentaa sinne asunnot 40 000 ihmiselle.
Mutta tämä ei siis riitä, vaan loputkin Sipoosta pitää rakentaa.
”Vanhoja asuinalueita pitää tiivistää, jotta nykyisellään hajanainen ja epätaloudellinen yhdyskuntarakenne saadaan halvemmaksi.”
No niin, näin saadaan ”halvemmaksi”. Uskooko joku oikeasti, että rakennusliikkeet suostuvat rakentamaan mitään mikä olisi halvempaa kuin tähän asti? Sopii ainakin epäillä.
Mitä sitten maksaa Sipoon maiden lunastaminen sikäläisiltä maanomistajilta, sitä ei kukaan ole kertonut. Vai aiotaanko heiltäkin vaan ottaa?
Mutta tämä seuraava oli paha, ja koko tämän artikkelin kirjoittamisen syy:
”Töölänlahdellakin on teidän (=valtuutettujen) päättämänänne lähinnä puistoa”, sanoi PK.
Pitää paikkansa. Korpisen päättämänä siellä olisi lähinnä rakennuksia. Jos tuon lauseen tyyli yhtään avautuu lukijalle, niin siinä on koko tämänhetkisen kaupunkirakentamisen ongelman ydin ja mätä. Voiko sitä oikeastaan tuon selvemmin enää sanoa, että ”hemmetin idiootit, pilasitte mun hyvän idean”. Että virkamiehellä on otsaa harrastaa edes tuollaista herrasmiesvittuilua valtuutettujen päätöksiä arvostellessaan, on jotain mitä ei todellakaan tarvitse sietää!
Kun nyt valtuusto kerrankin tässä asiassa on päättänyt niin kuin kaupunkilaiset haluavat, niin siitä vinoilee virkamies, jonka kuuluisi rakentaa kaupunkia HELSINKILÄISILLE, ei itselleen. Tämä ei nyt mene jakeluun sitten millään. Me kaikki helsinkiläiset maksamme Korpisen palkan, ja toivomme saavamme jotain muuta kuin suunsoittoa valitsemillemme valtuutetuille. Eikä koko kaupunkiakaan tarvitse yhden sukupolven aikana myllätä. Meidän on sentään yli puolimiljoonaa idioottia täällä, joiden pääasiallinen kiinnostuksen kohde ei ole virkamiesten päähänpistojen toteutuminen, vaan oman kotikaupungin pitäminen inhimillisenä. Repikää siitä. On ihan oikein, ettei Töölönlahden suuruudenhulluista ideoista tullut yhtä riviä lisää Korpisen syntilistaan, jossa on jo ennestään mm. Vuosaaren satama ja VR:n makasiinien purkaminen.
Lisää korpisesta:
http://www.ylioppilaslehti.fi/2002/020521/henkilo.html
sunnuntai 4. helmikuuta 2007
Liukas keli suisti auton ojaan?
Tapani on aina ollut sitä mieltä, että vikaa on ainoastaan kuskin päässä jos auto suistuu ojaan, oli keli mikä hyvänsä. Aina on hyvä keli. Jo Tapanin autokoulun opettaja, entinen rekkakuski, kommentoi uutista ”Liukas keli suisti rekan ojaan” sanomalla, ettei vielä ollut nähnyt rekkaa, joka suistuu ojaan jos sen laittaa liukkaalle tielle. Kyllä sitä pitää ajaa jotta suistuu.
Jos aamulla sataa lunta, näkee jo mielessään iltapäivälehtien otsikot: ”Sata peltikolaria pääkaupunkiseudulla.” Myös kesällä, pitkän sateettoman kauden jälkeen ensimmäinen rankkasade ”yllättää” autoilijat, ja taas rytisee.
Syykin on aivan selvä. Oli keli mikä hyvänsä, porukka ajaa aina samalla nopeudella, ja ihan samalla tavalla kuin kesällä. On aabeeässää, luistonestoa, kaikki vempaimet ja vehkeet ja lisävarusteet päälle. Mutta ne eivät auta yhtään, itse asiassa vain pahentavat asiaa, antavat aiheetonta luottamusta omiin taitoihin. Mitkään vehkeet eivät aja kuskin puolesta, ja juuri se, miten autoa kuuluu ajaa, se on tuntematon käsite useimmille kolaroijille. Mikäs siinä, kyllähän oman autonsa saa ajaa tuusan paskaksi vaikka joka päivä. Ongelma on siinä, että nämä samat idiootit vaarantavat törttöilyllään kaikkien muiden tiellä liikkuvien elämän. Ajakaa hiljempaa.
Jotta suhteellisuuden taju säilyisi, katsotaan mitä Amerikassa tapahtuu. Siellähän on kaikki mahdollista. Tapahtumapaikkana Portland, Oregon.
Ja ei, tuo ei voi olla mahdollista kuin huonoilla kesärenkailla. Niitäkään ei silti pidä syyttää mistään. Syypäitä kolareihin ovat ne kaikki ääliöt, jotka lähtevät kesärenkailla peilikirkkaalle jäälle. Piste.
Jos aamulla sataa lunta, näkee jo mielessään iltapäivälehtien otsikot: ”Sata peltikolaria pääkaupunkiseudulla.” Myös kesällä, pitkän sateettoman kauden jälkeen ensimmäinen rankkasade ”yllättää” autoilijat, ja taas rytisee.
Syykin on aivan selvä. Oli keli mikä hyvänsä, porukka ajaa aina samalla nopeudella, ja ihan samalla tavalla kuin kesällä. On aabeeässää, luistonestoa, kaikki vempaimet ja vehkeet ja lisävarusteet päälle. Mutta ne eivät auta yhtään, itse asiassa vain pahentavat asiaa, antavat aiheetonta luottamusta omiin taitoihin. Mitkään vehkeet eivät aja kuskin puolesta, ja juuri se, miten autoa kuuluu ajaa, se on tuntematon käsite useimmille kolaroijille. Mikäs siinä, kyllähän oman autonsa saa ajaa tuusan paskaksi vaikka joka päivä. Ongelma on siinä, että nämä samat idiootit vaarantavat törttöilyllään kaikkien muiden tiellä liikkuvien elämän. Ajakaa hiljempaa.
Jotta suhteellisuuden taju säilyisi, katsotaan mitä Amerikassa tapahtuu. Siellähän on kaikki mahdollista. Tapahtumapaikkana Portland, Oregon.
Ja ei, tuo ei voi olla mahdollista kuin huonoilla kesärenkailla. Niitäkään ei silti pidä syyttää mistään. Syypäitä kolareihin ovat ne kaikki ääliöt, jotka lähtevät kesärenkailla peilikirkkaalle jäälle. Piste.
lauantai 3. helmikuuta 2007
tiistai 30. tammikuuta 2007
Soutaa - huopaa
Välillä Tapanista tuntuu siltä, ettei ymmärrä. Välillä siltä, että on aikaisemmin ymmärtänyt, mutta enää ei ymmärrä. Joskus harvoin siltä, että ennen ei ymmärtänyt mutta nyt ymmärtää. Nyt näyttää pahalta, aikaisemmin on ymmärtänyt, mutta enää ei ymmärrä sitten niin YHTÄÄN mitään. Voin tietysti olla väärässäkin.
Koska sitä ”metropolia” nyt siis ollaan puuhaamassa tänne Hels… eikun pääkaupunkiseudulle, ja sinne pitää saada kaikki asumaan ja tietenkin työpaikkoja pitää olla niille kaikille myös täällä ”metropolissa”. Sitten, 17.1.2007 luki uutisessa, että
” Maakuntiin siirtynyt tuhansia työpaikkoja
Hallituksen alueellistamisohjelman myötä noin 3 100 - 3 400 valtion työpaikkaa on siirtynyt pääkaupunkiseudulta alueille päättyvällä hallituskaudella.
Hallituksen alueellistamisohjelman tavoitteena on 4 000 - 8 000 työpaikan sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle vuoteen 2015 mennessä.”
Tässä vaiheessa Tapani tipahti tuolilta alas. Tiedättekö sen tunteen, kun on luulenut jotakin, ja huomaakin erehtyneensä. Tai luulee niin.
On se mainiota, että yksi instanssi (Helsingin Kaupunginhallitus) puuhaa niitä työpaikkoja Helsinkiin ja toinen (Suomen hallitus) puuhaa niitä Helsingistä ulos. Vai meneekö se nyt näin? Katsokaas, ne kaikki puheet ”metropolista” ja sitten nämä hallituksen jutut näyttävät jotenkin tekevän samaa asiaa, mutta eri suuntiin. Vähän sama asia, kuin kaksi tukkirekkaa maantiellä, jotka ajavat vastakkaisiin suuntiin. Hyvä puoli asiassa on se, että tasapaino säilyy. Toinen hyvä puoli on se, että kummaltakaan instanssilta ei tällä menolla lopu tekeminen ja ne molemmat tuntevat itsensä hyödyllisiksi. Toinen siirtää ulos, toinen sisään, toinen takaisin ulos ja sitten taas sisälle, ulos, sisään, ulos, sisään... Vaikka edestakainen liike voi olla myös hyvin kannatettava asia, tässä tilanteessa Tapani tuntee tulleensa viilatuksi linssiin.
Kumpaa sitten uskoa? Molemmat instanssit koostuvat ihmisistä, joiden tekemiseen teoriassa voi jokainen vaikuttaa. Teoriassa siis, äänestämällä, ulos tai sisään. Entä jos ne vaihtaisi päittäin? Ne jotka nyt siirtävät ulos niiden tilalle, jotka siirtävät sisään. Alkaako valtion työpaikat siirtyä takaisin sisään, ja ”metropoli” alkaa siirtyä ulos? Jos taas molemmissa olisi vain niitä, jotka siirtävät sisään, olisi ”metropoli” kasassa aivan tuota pikaa. Jos sitten taas molemmissa olisi vain niitä, jotka siirtävät ulos, jääkö tänne silloin enää ketään? Ainakin asuntopula täällä Helsingissä olisi näin ratkaistu.
Kysykää vaan Tapanilta, jos on muita ongelmia.
Koska sitä ”metropolia” nyt siis ollaan puuhaamassa tänne Hels… eikun pääkaupunkiseudulle, ja sinne pitää saada kaikki asumaan ja tietenkin työpaikkoja pitää olla niille kaikille myös täällä ”metropolissa”. Sitten, 17.1.2007 luki uutisessa, että
” Maakuntiin siirtynyt tuhansia työpaikkoja
Hallituksen alueellistamisohjelman myötä noin 3 100 - 3 400 valtion työpaikkaa on siirtynyt pääkaupunkiseudulta alueille päättyvällä hallituskaudella.
Hallituksen alueellistamisohjelman tavoitteena on 4 000 - 8 000 työpaikan sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle vuoteen 2015 mennessä.”
Tässä vaiheessa Tapani tipahti tuolilta alas. Tiedättekö sen tunteen, kun on luulenut jotakin, ja huomaakin erehtyneensä. Tai luulee niin.
On se mainiota, että yksi instanssi (Helsingin Kaupunginhallitus) puuhaa niitä työpaikkoja Helsinkiin ja toinen (Suomen hallitus) puuhaa niitä Helsingistä ulos. Vai meneekö se nyt näin? Katsokaas, ne kaikki puheet ”metropolista” ja sitten nämä hallituksen jutut näyttävät jotenkin tekevän samaa asiaa, mutta eri suuntiin. Vähän sama asia, kuin kaksi tukkirekkaa maantiellä, jotka ajavat vastakkaisiin suuntiin. Hyvä puoli asiassa on se, että tasapaino säilyy. Toinen hyvä puoli on se, että kummaltakaan instanssilta ei tällä menolla lopu tekeminen ja ne molemmat tuntevat itsensä hyödyllisiksi. Toinen siirtää ulos, toinen sisään, toinen takaisin ulos ja sitten taas sisälle, ulos, sisään, ulos, sisään... Vaikka edestakainen liike voi olla myös hyvin kannatettava asia, tässä tilanteessa Tapani tuntee tulleensa viilatuksi linssiin.
Kumpaa sitten uskoa? Molemmat instanssit koostuvat ihmisistä, joiden tekemiseen teoriassa voi jokainen vaikuttaa. Teoriassa siis, äänestämällä, ulos tai sisään. Entä jos ne vaihtaisi päittäin? Ne jotka nyt siirtävät ulos niiden tilalle, jotka siirtävät sisään. Alkaako valtion työpaikat siirtyä takaisin sisään, ja ”metropoli” alkaa siirtyä ulos? Jos taas molemmissa olisi vain niitä, jotka siirtävät sisään, olisi ”metropoli” kasassa aivan tuota pikaa. Jos sitten taas molemmissa olisi vain niitä, jotka siirtävät ulos, jääkö tänne silloin enää ketään? Ainakin asuntopula täällä Helsingissä olisi näin ratkaistu.
Kysykää vaan Tapanilta, jos on muita ongelmia.
sunnuntai 28. tammikuuta 2007
Netti-ilmiö: Loituma - Ievan polkka
Tuskin tiesi suomalainen kansanmusiikkiyhtye Loituma vuonna 1995 levyttäessään Ievan polkan, että yksitoista vuotta myöhemmin siitä tulisi internet-ilmiö. Syystä, mitä varmasti kukaan ei voi tietää, alkoi polkka raikumaan ympäri maailman, kun toisiaan tuntemattomat humoristit tekivät siitä toinen toistaan kummallisempia videoita ja laittoivat ne Youtubeen kaikkien ihmeteltäväksi. Nyt niitä on katsottu jo miljoonia kertoja.Yhtyeen jäsen Timo Väänen huomasi jotain outoa olevan meneillään, kun hänen nettisivujen kävijämäärä alkoi mystisesti nousta.
Meemi lienee lähtenyt liikkeelle yksinkertaisesta animaatiosta Loituma Girl, joka tuossa ylälaidassa pyörittää purjosipulia, kuvaan liittyvä flash-animaatio löytyy täältä:
http://dojo.fi/~rancid/loituma__.swf
10.7.2006 Helsingin Sanomat kirjoitti ilmiöstä artikkelin. 4.8.2006 kirjoitti Ilta-Sanomat. Silti ilmiö on jäänyt Suomessa vähemmälle huomiolle, kukaanhan ei tunnetusti ole profeetta omalla maallaan.
Artikkelit:
http://img103.imageshack.us/img103/6876/fin0zd.jpg
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1213382
Alla muutamia videoita YouTubesta:
Ja lisää löytyy juutuubista: http://www.youtube.com/results?search_query=loituma
Flash-animaatioita, musiikkia ja vaikka mitä: http://www.hersenscheet.com/loituma.php
tiistai 23. tammikuuta 2007
Ripeää toimintaa!
Vasta eilen illalla täällä peräänkuulutettiin Suvilahden alueen ottamista kulttuurikäyttöön, ja jo tämän päivän Hesarissa siitä oli iso juttu. Kiitettävän nopeaa reagointia, etten sanoisi. Sujuisivatpa kaikki asiat yhtä joutuisasti.
Juttu alkaa hienolla kuvalla heti etusivulla, jossa näkyy Suvilahden alue sekä molemmat Hanasaaret. Kuvaa kannattaa hiljentyä hetkeksi katsomaan. Vastaavaa aluetta ei tiettävästi ole muualla koko Euroopassa. Kolmen sukupolven voimalaitokset ja kaasulaitos, sata vuotta energiantuotannon historiaa katkeamattomana janana viime vuosisadan alusta tähän päivään. Nyt maisema on päätetty rikkoa. Jos samasta suunasta otetaan kuva joskus viiden vuoden päästä, Hanasaari A on poissa, eikä Hanasaari B:stä näy kuin piippu. Muu osa laitoksesta peittyy jättiläismäisten hiilisiilojen taakse. (Eli kuvan tekstissä on virhe: “Hiilikasa siirtyy maan alle”). Kuvan keskellä on uusi lämpökeskus ja sen uusi satametrinen piippu jatkamassa alueen teollisuusperinnettä.
Tekstistä kävi ilmi, että jo 1999 kaupunkisuunnitteluvirasto teetti selvityksen, jossa kävi ilmi, että Suvilahden voimalaitoksen ja kaasulaitoksen alue soveltuu erityisen hyvin kulttuuritoiminnoille. Hyvähän se on, että selvityksiä tehdään. Tuon nyt vain näkee kuka tahansa kuka viitsii mennä katsomaan. Ehkä tässä onkin se ongelma? Nämä suunnitelmia ja päätöksiä tekevät henkilöt eivät viitsi mennä itse katsomaan? Sellaistakin on sattunut, Tapani tietää kertoa. Mielihyvin, teettäkää niitä selvityksiä, jos sillä tavalla säästytään enemmältä tuholta. Selvitysten tekemättä jättäminen on kaikkein pahinta.
“Pajunen palasi Suvilahden alueen mahdollisuuksiin valtuustossa, kun siellä vaadittiin Hanasaari A:n säilyttämistä.” Paskapuhetta, eikä vaadittu. Siellä vaadittiin Hanasaari A:n säilyttämisen mahdollisuuksien ja eri vaihtoehtojen selvittämistä. Ei muuta. Sillä kertaa ei selvityksiä tehty, joten pieleen meni se Mahdollisuus, toista ei tule, koska Suvilahti ei korvaa Hanasaarta. Mutta kaapelitehtaaseen Suvilahtea kuitenkin kehdataan verrata. Jottei totuus unohtuisi, palauttakaamme mieleen, että kaapelitehdas itse asiassa oli tarkoitus purkaa. Siitä nousi kuitenkin liian kova meteli, että poliitikotkin viimein ymmärsivät pitää turpansa kiinni. Samalla tavalla kävi Hämeenlinnan verkatehtaan kanssa, piti purkaa, mutta parhaillaan sinne rakennetaan kulttuuritoimintoja. Joten vertaus Suvilahti - Kaapelitehdas ontuu siinä mielessä, että Suvilahtea ei ollut tarkoitus purkaa, kukaan ei ole joutunut taistelemaan eikä pitämään meteliä sen puolesta. Outoa….
Hesarissa ei sanottu mitään aikataulusta. Milloin on lupa odottaa muutakin kuin puhetta ja kauniita kuvia? Todennäköisesti 5-10 vuotta vielä menee, kaupunkisuunnittelu on pitkäjänteistä toimintaa, tiedättehän.
Ja joku edelleenkin puhuu paskaa, sillä nyt kerrospinta-alan kerrottiin olevan 12000 neliötä, kuin vielä eilen lainattu tietolähde kertoi sen olevan 20000. 40 %:n virhettä voinee pitää liian suurena jopa poliitikon tai virkamiehen tekemänä. Totuus selviää vain käymällä itse mittaamassa. Eli onko tilaa puolet vai kolmasosa kaapelitehtaan tiloista, sitä emme nyt tiedä. Selvästi vähemmän joka tapauksessa. Tuskin poistaa tilanpuutostilaa kokonaan, mutta helpottaa sitä.
Kun päivä tästä vähän pitenee, Tapani käy kameran kanssa Suvilahdessa ja näyttää teille kuinka hieno alue se on. Tässä alkajaisiksi satelliittikuva.
Tässä alkajaisiksi satelliittikuva.
Vertailun vuoksi Kaapelitehdas samassa mittakaavassa.
Juttu alkaa hienolla kuvalla heti etusivulla, jossa näkyy Suvilahden alue sekä molemmat Hanasaaret. Kuvaa kannattaa hiljentyä hetkeksi katsomaan. Vastaavaa aluetta ei tiettävästi ole muualla koko Euroopassa. Kolmen sukupolven voimalaitokset ja kaasulaitos, sata vuotta energiantuotannon historiaa katkeamattomana janana viime vuosisadan alusta tähän päivään. Nyt maisema on päätetty rikkoa. Jos samasta suunasta otetaan kuva joskus viiden vuoden päästä, Hanasaari A on poissa, eikä Hanasaari B:stä näy kuin piippu. Muu osa laitoksesta peittyy jättiläismäisten hiilisiilojen taakse. (Eli kuvan tekstissä on virhe: “Hiilikasa siirtyy maan alle”). Kuvan keskellä on uusi lämpökeskus ja sen uusi satametrinen piippu jatkamassa alueen teollisuusperinnettä.
Tekstistä kävi ilmi, että jo 1999 kaupunkisuunnitteluvirasto teetti selvityksen, jossa kävi ilmi, että Suvilahden voimalaitoksen ja kaasulaitoksen alue soveltuu erityisen hyvin kulttuuritoiminnoille. Hyvähän se on, että selvityksiä tehdään. Tuon nyt vain näkee kuka tahansa kuka viitsii mennä katsomaan. Ehkä tässä onkin se ongelma? Nämä suunnitelmia ja päätöksiä tekevät henkilöt eivät viitsi mennä itse katsomaan? Sellaistakin on sattunut, Tapani tietää kertoa. Mielihyvin, teettäkää niitä selvityksiä, jos sillä tavalla säästytään enemmältä tuholta. Selvitysten tekemättä jättäminen on kaikkein pahinta.
“Pajunen palasi Suvilahden alueen mahdollisuuksiin valtuustossa, kun siellä vaadittiin Hanasaari A:n säilyttämistä.” Paskapuhetta, eikä vaadittu. Siellä vaadittiin Hanasaari A:n säilyttämisen mahdollisuuksien ja eri vaihtoehtojen selvittämistä. Ei muuta. Sillä kertaa ei selvityksiä tehty, joten pieleen meni se Mahdollisuus, toista ei tule, koska Suvilahti ei korvaa Hanasaarta. Mutta kaapelitehtaaseen Suvilahtea kuitenkin kehdataan verrata. Jottei totuus unohtuisi, palauttakaamme mieleen, että kaapelitehdas itse asiassa oli tarkoitus purkaa. Siitä nousi kuitenkin liian kova meteli, että poliitikotkin viimein ymmärsivät pitää turpansa kiinni. Samalla tavalla kävi Hämeenlinnan verkatehtaan kanssa, piti purkaa, mutta parhaillaan sinne rakennetaan kulttuuritoimintoja. Joten vertaus Suvilahti - Kaapelitehdas ontuu siinä mielessä, että Suvilahtea ei ollut tarkoitus purkaa, kukaan ei ole joutunut taistelemaan eikä pitämään meteliä sen puolesta. Outoa….
Hesarissa ei sanottu mitään aikataulusta. Milloin on lupa odottaa muutakin kuin puhetta ja kauniita kuvia? Todennäköisesti 5-10 vuotta vielä menee, kaupunkisuunnittelu on pitkäjänteistä toimintaa, tiedättehän.
Ja joku edelleenkin puhuu paskaa, sillä nyt kerrospinta-alan kerrottiin olevan 12000 neliötä, kuin vielä eilen lainattu tietolähde kertoi sen olevan 20000. 40 %:n virhettä voinee pitää liian suurena jopa poliitikon tai virkamiehen tekemänä. Totuus selviää vain käymällä itse mittaamassa. Eli onko tilaa puolet vai kolmasosa kaapelitehtaan tiloista, sitä emme nyt tiedä. Selvästi vähemmän joka tapauksessa. Tuskin poistaa tilanpuutostilaa kokonaan, mutta helpottaa sitä.
Kun päivä tästä vähän pitenee, Tapani käy kameran kanssa Suvilahdessa ja näyttää teille kuinka hieno alue se on. Tässä alkajaisiksi satelliittikuva.
Tässä alkajaisiksi satelliittikuva.
Vertailun vuoksi Kaapelitehdas samassa mittakaavassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)