Ei sitä turhaan ole todettu eri puolueiden muistuttavan yhä enemmän toisiaan. Kokoomuskin jo harrastaa kierrätystä. Kun vaalilupaukset jätetään käyttämättä, ne voidaan säästää ja käyttää seuraavassa kampanjassa uudelleen. Se on kierrätystä se!
Eikä kukaan muista mitään. Tasa-arvotuposta ja siihen liittyvästä lupauksesta arvon poliitikot vaativat kirjallisia todisteita, että he sellaisia olivat muka antaneet mitään olivat antaneet. Joku ilta-aviisi niitä jo kerkesi antamaan, niitä kirjallisia todisteita, mitkä eivät arvattavasti todista yhtään mitään. Kukaan ei muista mitään. Ei ne, jotka ovat puhuneet, eivätkä ne, jotka kuulivat. Tai joiden olisi pitänyt kuulla, tai olisi pitänyt kuulla ja muistaa kaikki mitä heille puhuttiin. Nyt riittää kun sanotaan, että ei olla puhuttu, niin rupeaa itsekin miettimään, mitä onkaan oikeasti kuullut, tai luullut kuulevansa. Mitä kuulemastaan ymmärtää on vielä asia erikseen. Ymmärrykseen, tai sen puuttumiseen vetoaminen puree sitten viimeistään, jos varmuudella muistaisikin kuulleensa joskus jotakin.
Vaadin kuluttajasuojan nimissä: Tästä lähtien kaikkien poliitikkojen jotka demokraattisesti annettavia ääniä saalistaessaan lupaavat jotakin, on se lupaus annettava kirjallisena omalla ja kahden todistajan allekirjoituksella varustettuna. Todistuskappaleita säilytettäköön luotettavan kolmannen osapuolen toimesta salaisessa paikassa, josta ne voidaan raskauttavien asiainhaarojen vallitessa ottaa esille, jos asianosaisille tulee epäselvyyksiä siitä, mitä ovat ja mitä eivät menneet lupaamaan.
Käytäntö toisi äänestäjille ihan oikeaa oikeutta, ja mahdollisuuden vaikka raastuvassa saattaa paskanpuhujat oikeuteen. Näin saataisiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
1) Lupaukset lunastettaisiin aina. Ja jos ei, niin sitten tulee kenkää. Niinhän tavallisellekin duunarille sopimuksen rikkomisesta tulee.
2) Vaalikampanjointi muuttuisi selkeämmäksi ja tavallisten ihmisten ymmärtämään muotoon, kun ehdokkaat joutuisivat hillitsemään kaikenlaisen parfymoidun paskan suoltamista vaalikampanjansa aikana.
Oli miten oli, kirjallisten todisteiden penääminen poliitikkojen taholta todistaa heidän joko valehdelleen, tai sitten he ovat surkeasti epäonnistuneet oman asiansa esittämisessä. Tyhmät ihmiset ovat taas ymmärtäneet kaiken aivan väärin.
Mitäköhän seuraavaksi? Paavo Väyrynen pitämässä hallituspuolueille verbaalisia ”En minä noin ole sanonut” -itsepuolustuskursseja.
torstai 26. huhtikuuta 2007
tiistai 3. huhtikuuta 2007
Järkeä digitelkkariin!
Vihdoinkin, jotain järkeä aivan käsittämättömään asiaan digi-tv-touhussa. Yle on periaatteessa kieltänyt keskusdigiboksit. Siis sellaiset viritykset, että taloyhtiön antennikeskuksessa olisi digiboxeja, jotka muuntaisivat signaalit perinteiseen analogiseen muotoon joka sitten tavalliseen tapaan jaettaisiin talon antenniverkossa. Katsojat eivät siten tarvitsisi mitään boksia itselleen. Näin se saa tehdä, koska “kaikilla pitää olla oikeus aitoon digi-signaaliin.” Luulisi Ylelle olevan se ja saman, millä tavalla ohjelmia katsotaan, kunhan katsotaan. Saattaa vielä käydä niin, että analogisen lähetteen loputtua kaikki eivät katso ollenkaan. Oikeasti, mitä hiivattia se siis kuuluu Ylelle, miten kuva jokaisen telkkariin tulee ja miten signaalia väännetään matkan varrella? Ei ymmärrä…
Jokin aika sitten sairaalat saivat “erityisluvan” keskusdigiboksin käyttöön. Ei tarvitse siis sairaaloiden hankkia satoja digibokseja, jokaista telkkaria varten omansa. Mitä siitäkin olisi tullut? Jokaista telkkaria varten olisi sen jälkeen ollut kaksi kaukosäädintä. Kuka niitä olisi osannut käyttää? Olisi saattanut jäädä kauniit ja rohkeat näkemättä enemmän kuin yhdessä sairaalahuoneessa. Puhumattakaan kustannuksista.
Tänään Yle antoi ymmärtää, ettei se tule puuttumaan asiaan, vaikka taloyhtiöt noita keskusbokseja hankkisivatkin, kunhan alkuperäinen digisignaalikin on kaikkien saatavilla. Näin, jotta kaikki “digipalvelut” olisivat kaikkien halukkaiden käytössä. Siis mitkä digipalvelut? Kuva näkyy ja tekstiteeveekin, mitä muuta? Sähköinen ohjelmaopas? Onhan se hyvä, että Yle kantaa vastuunsa, ja haluaa varmistaa kaikkien varmasti näkevän myös ohjelmaoppaan niin halutessaan. Ilman sellaista kun ei vaan voin olla.
Mutta kumminkin, KIITOS YLE! Juuri tällaista kaupunkilaisjärkeä tarvittaisiin tässä maassa muuallakin. Ja paljon.
Jokin aika sitten sairaalat saivat “erityisluvan” keskusdigiboksin käyttöön. Ei tarvitse siis sairaaloiden hankkia satoja digibokseja, jokaista telkkaria varten omansa. Mitä siitäkin olisi tullut? Jokaista telkkaria varten olisi sen jälkeen ollut kaksi kaukosäädintä. Kuka niitä olisi osannut käyttää? Olisi saattanut jäädä kauniit ja rohkeat näkemättä enemmän kuin yhdessä sairaalahuoneessa. Puhumattakaan kustannuksista.
Tänään Yle antoi ymmärtää, ettei se tule puuttumaan asiaan, vaikka taloyhtiöt noita keskusbokseja hankkisivatkin, kunhan alkuperäinen digisignaalikin on kaikkien saatavilla. Näin, jotta kaikki “digipalvelut” olisivat kaikkien halukkaiden käytössä. Siis mitkä digipalvelut? Kuva näkyy ja tekstiteeveekin, mitä muuta? Sähköinen ohjelmaopas? Onhan se hyvä, että Yle kantaa vastuunsa, ja haluaa varmistaa kaikkien varmasti näkevän myös ohjelmaoppaan niin halutessaan. Ilman sellaista kun ei vaan voin olla.
Mutta kumminkin, KIITOS YLE! Juuri tällaista kaupunkilaisjärkeä tarvittaisiin tässä maassa muuallakin. Ja paljon.
keskiviikko 28. maaliskuuta 2007
Jakovara katosi!
Vaalien alla lanseerattiin uusi termi, ”jakovara”. Jos nyt puhutaan jostain muusta kuin Kurosen jakovarasta, niin sillä tarkoitettiin ”ylimääräistä” rahaa ensi vuoden budjetissa, joka voitaisiin jakaa erilaisiin parannuksiin, verohelpotuksiin, perintöveron poistoon, eläkkeiden nostoon yms. Eihän sellaista jakovaraa nyt oikeasti ole. Ole koskaan ollutkaan. Nyt se viimeistään pitäisi tajuta, kun Raimo Sailas on puhunut:
Poliitikkojen ennen vaaleja lupaamaa jakovaraa ei Sailaksen mukaan ole, päinvastoin taloutta pitäisi tasapainottaa. – kirjoittaa Taloussanomat.
Päivä sen jälkeen kun uusi eduskunta aloitti työnsä, tulee valtiosihteeri, ja vetäisee maton koko porukan alta. Hahhaahaahaa, että naurattaa oikein ääneen! Siinä sitten on mitä parhaimmat lähtökohdat uudelle Arkadianmäen Ongelmajätelaitokselle tarttua työn syrjästä kiinni. On taas aivan sairaan hauskaa seurata millaisia selityksiä tällä kertaa kuulemme.
Sailas perustelee: ”Talouden kasvua hidastavat jo tällä vaalikaudella väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutokseen varautuminen.”
Noniin, nyt viimeistään tulee Pajamäkeä ikävä. Väestön ikääntyminen ja eläkepommi on ongelma, jolle uusi eduskunta ei halua tehdä mitään, muuta kun kaataa lisää bensaa liekkeihin. Ilmastonmuutokseen varautumisesta olen tainnut itsekin muutaman sanan jonnekin kirjoittaa, muistaakseni tänne. Eli siitä, että se maksaa aivan sairaan paljon rahaa, ja jos meillä on samanaikaisesti hoidettavana eläkepommin hallitsematon räjähdys ja ilmastonmuutos, niin ei hyvältä näytä.
Siis vaalituloksen takia riemusta tasajalkaa hyppinyt porvariporukka on nyt pyyhkäisty takaisin maanpinnalle. Lähimpien kuukausien aikana ennustan tapahtuvaksi samaa kuin ruotsissa; eduskunnan ja tulevan hallituksen suosio sukeltaa kuin lehmän häntä ja muillekin tulee ikävä Pajamäkeä, tai ihan ketä muuta tahansa. Sauli taisi nykyporukasta olla ainoa joka liikoja luvannut. Ehkä.
Mutta nauru pidentää ikää, jos asioista pitää yrittää jotakin hyviä puolia etsiä!
Poliitikkojen ennen vaaleja lupaamaa jakovaraa ei Sailaksen mukaan ole, päinvastoin taloutta pitäisi tasapainottaa. – kirjoittaa Taloussanomat.
Päivä sen jälkeen kun uusi eduskunta aloitti työnsä, tulee valtiosihteeri, ja vetäisee maton koko porukan alta. Hahhaahaahaa, että naurattaa oikein ääneen! Siinä sitten on mitä parhaimmat lähtökohdat uudelle Arkadianmäen Ongelmajätelaitokselle tarttua työn syrjästä kiinni. On taas aivan sairaan hauskaa seurata millaisia selityksiä tällä kertaa kuulemme.
Sailas perustelee: ”Talouden kasvua hidastavat jo tällä vaalikaudella väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutokseen varautuminen.”
Noniin, nyt viimeistään tulee Pajamäkeä ikävä. Väestön ikääntyminen ja eläkepommi on ongelma, jolle uusi eduskunta ei halua tehdä mitään, muuta kun kaataa lisää bensaa liekkeihin. Ilmastonmuutokseen varautumisesta olen tainnut itsekin muutaman sanan jonnekin kirjoittaa, muistaakseni tänne. Eli siitä, että se maksaa aivan sairaan paljon rahaa, ja jos meillä on samanaikaisesti hoidettavana eläkepommin hallitsematon räjähdys ja ilmastonmuutos, niin ei hyvältä näytä.
Siis vaalituloksen takia riemusta tasajalkaa hyppinyt porvariporukka on nyt pyyhkäisty takaisin maanpinnalle. Lähimpien kuukausien aikana ennustan tapahtuvaksi samaa kuin ruotsissa; eduskunnan ja tulevan hallituksen suosio sukeltaa kuin lehmän häntä ja muillekin tulee ikävä Pajamäkeä, tai ihan ketä muuta tahansa. Sauli taisi nykyporukasta olla ainoa joka liikoja luvannut. Ehkä.
Mutta nauru pidentää ikää, jos asioista pitää yrittää jotakin hyviä puolia etsiä!
maanantai 26. maaliskuuta 2007
Energiakeskustelua Helsingin valtuustossa
Ilmastonmuutos on IN. Ilmastonmuutoksesta puhuminen on IN, ja kuka siitä ei puhu on OUT.
Tämänpäiväinen Helsingin Sanomat kirjoittaa, että Kaupunginvaltuusto haluaa vähentää kivihiilen käyttöä Helsingissä. Vaihtoehtoja ei artikkelissa tarjota.
Helsingin energiahuollossa on käytössä varsin edistyksellinen yhteistuotantoratkaisu. Se tarkoittaa sitä, että sähkön tuotannon sivutuotteena syntyvä lämpöenergia otetaan talteen ja käytetään kaukolämpönä. Tällä tavalla 90 % polttoaineen sisältämästä energiasta saadaan hyötykäyttöön ja vain 10 % menee harakoille.
Vaihtoehtona on erillistuotanto. Esim. maamme uusin lauhdevoimala Meri-Pori kykenee muuttamaan polttoaineen energiasta sähköksi 42 %, loppu 58 % päätyy lämpönä mereen.
Helsingissä ei siis tuhlata hiiltä.
Mitä vaihtoehtoja on olemassa?
Yksi vaihtoehto: Siirrytään pois yhteistuotannosta. Ostetaan Helsingin tarvitsema sähkö kantaverkosta ja tuotetaan vain kaukolämpö Helsingissä. Käytetään lämmön tuottamiseen mahdollisimman paljon uusiutuvia polttoaineita ja vain välttämätön määrä fossiilisia.
Tässä vaihtoehdossa ongelmaksi muodostuu sähkö, joka on tuotettava jossain muualla Suomessa, tai tuotava ulkomailta. Suomessa tuotettuna ratkaisun kokonaisvaikutus on negatiivinen, koska nyt käyttämätön tuotantokapasiteetti on lauhdevoimaa, kuten yllä mainittu Meri-Pori, joka alkaisi Helsingin vajetta paikatessaan syytää suuret määrät lämpöä mereen. Sama lämpö tuotettaisiin siis Helsingissä erillistuotannolla. Helsinki täytyy joka tapauksessa lämmittää.
Jos sähkö tuodaan ulkomailta, kyseeseen tulee lähinnä Venäjä, jolloin Helsinki siirtyisi venäläisen ydinvoiman käyttäjäksi. Viron siirtoyhteys, Estlink, tarjoaisi meille mahdollisesti myös virolaista palavan kiven sähköä.
Toinen vaihtoehto: Lopetetaan sähkön tuotanto Helsingissä. Tuodaan sähkö ulkoa ja tehdään kaukolämpö lämpöpumpuilla.
Tämä ratkaisu lisää Helsingin sähkönkulutusta entisestään vähintään puolella nykyisestä. Lopputulos on sama kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa.
Kolmas ratkaisu: Muutetaan Helsingin hiilivoimalat toimimaan bio-polttoaineella.
Pelkästään Hanasaaren käyttäminen esim. ruokohelvellä, joka on tuottoisin energiakasvi pohjolan olosuhteissa, vaatisi viljelypinta-alaa n. 40 x 40 km kokoisen pellon. Mistä löytyy sellainen peltomaa, miten sitä viljeltäisiin ja miten sato kuljetettaisiin Helsinkiin? Salmisaaren voimala vaatisi lähes saman kokoisen alueen. Vuosaaren kaasuturbiinilaitoksia ei voi muuttaa biomassalla toimiviksi.
Neljäs ratkaisu: Lopetetaan hiilivoimaloiden käyttö. Tuotetaan puuttuva kaukolämpö lämpöpumpuilla, jotka saavat käyttövoimansa Vuosaaren maakaasusähköstä. Ostetaan puuttuva sähkö kantaverkosta.
Tarvittava lisäsähkön määrä kovimmilla pakkasilla on n. 600 MW. Sen tuottamiseen Suomessa ei tällä hetkellä ole hiililaitoksia vähäpäästöisempää kapasiteettia. Tarvittaisiin uusi ydinvoimalayksikkö.
Tuulivoimaa voidaan rakentaa Helsingin edustalle. Voidaan, mutta ei kannata, koska Suomesta löytyy tuulisempia alueita joissa myös maisemahaitat ovat pienempiä. Tuulivoimaa kannattaa ensin rakentaa sinne, niin kuin on tehtykin jo. Toki imagosyistä voidaan Helsinkiinkin tuulivoimaloita rakentaa, mutta ei taida vastustuksen takia onnistua ihan niin helposti.
Viides ratkaisu: Rakennetaan uusi ydinvoimala kyllin lähelle Helsinkiä, jotta siitä voidaan tehdä yhteistuotantolaitos ja tuottaa sillä kaikki Helsingin sähkö ja lämpö. Vaihtoehtoisesti rakennetaan Helsingin alle kallion sisään pelkkä lämpöydinreaktori, jolla lämmitetään Helsinki. Sähkö tuodaan toisesta ydinvoimalaista, joka voi sijaita missä tahansa. Ydinvoiman määrä on maailmassa joka tapauksessa tuplattava taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Helsinki voisin ottaa osan tästä vastuusta.
Yksi ratkaisu löytyy Osmo Soininvaaran Helsingin Uutisissa 23.3.2007 julkaistusta kolumnista, jossa hän kirjoittaa: "Biomassaa tulee käyttää lähimmässä voimalassa, jottei kuljettamiseen haaskaudu energiaa. Hakkeen kuskaaminen Helsinkiin on järkevää vasta kun suunnilleen koko muu maa lämmitetään hakkeella."
Ode on viisas mies, se on tiedetty ennenkin. Nyt näyttää nimittäin pahasti siltä, että Kaupunginvaltuustolla on Vanhasen vanavedessä karkaamassa mopo käsistä. Mitä muuta voi odottaakaan, kun amatöörit ryhtyvät tekemään energiaratkaisuja.
On väärin tarkastella erikseen Helsingin energiaratkaisuja ja päästöongelmia. Tilannetta pitää tarkastella koko Suomen tasolla. Pelkästään Helsingin asioihin keskittymällä on vakavana vaarana päätyä johonkin osaoptimointiin, jonka vaikutus kokonaisuuden kannalta on negatiivinen. Herää kysymys, onko Suomikaan riittävän iso alue tarkasteltavaksi, vai pitäisikö koko Euroopan energiakysymykset käsitellä saman pöydän ääressä? Varmasti pitäisi. Päästökauppa on luotu käsittelemään ja ohjaamaan energiantuotantoa ympäristön kannalta parempaan suuntaan talouden keinoin. Miksi se ei riitä valtuustolle?
"Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on ollut hyvä asia, mutta nyt pitäisi selvittää, onko kivihiili korvattavissa. Nämä ovat vakavia kysymyksiä", sanoo Suvi Rihtniemi.
"Vakavia kysymyksiä", kyllä varmasti. Kysyjien vakavuudesta, tai vakavasti otettavuudesta ei sitten aina tiedä. Vai miten on selitettävissä se, että vasta kolme kuukautta sitten valtuusto hyväksyi yli sadan miljoonan euron hankeen, jonka päämääränä on piilottaa Hanasaaren hiilikasa? Eikö olisi ensin pitänyt selvittää hiilen korvattavuus ja vasta sitten piilottaa se, jos siitä ei päästy eroon? Vaan tokkopa valtuusto silloin vielä kolme kuukautta sitten tiesi asiasta mitään. Ainakaan Vanhasen Matti ei ollut sitä heille vielä kertonut. Ajettaessa nykyisiä voimaloita yhä ahtaammille paikoille tiivistyvässä kaupungissa, on tyystin unohtunut myös mahdollisten uusien polttoaineratkaisujen mahdollisesti tarvitsema lisätila. Se on kohta syöty. Se on menetetty kaupunkisuunnittelun ahneudelle. Energiantuotannon kehittämismahdollisuutta on vaihdettu tonttimaaksi, josta on harvaan asutun Suomen pääkaupungissa huutava pula koko ajan.
"Yhteistuotanto on ollut hyvä asia.." Eikö se ole sitä enää? Pitäisikö siirtyä erillistuotantoon? Polttoaineen kanssa yhteistuotannolla ei ole mitään tekemistä. Yhteistuotantoa voidaan harjoittaa vaikka männynkävyt polttoaineena. Miksi Rihtniemi rinnastaa sen hiileen?
Joka tapauksessa on tehtävä jotakin, näin ei voi jatkua. On erinomaisen hyvä asia, että näistä asioista nyt keskustellaan päivänpolitiikassa. Olkoonkin, että olemme kolmekymmentä vuotta myöhässä.
Tämänpäiväinen Helsingin Sanomat kirjoittaa, että Kaupunginvaltuusto haluaa vähentää kivihiilen käyttöä Helsingissä. Vaihtoehtoja ei artikkelissa tarjota.
Helsingin energiahuollossa on käytössä varsin edistyksellinen yhteistuotantoratkaisu. Se tarkoittaa sitä, että sähkön tuotannon sivutuotteena syntyvä lämpöenergia otetaan talteen ja käytetään kaukolämpönä. Tällä tavalla 90 % polttoaineen sisältämästä energiasta saadaan hyötykäyttöön ja vain 10 % menee harakoille.
Vaihtoehtona on erillistuotanto. Esim. maamme uusin lauhdevoimala Meri-Pori kykenee muuttamaan polttoaineen energiasta sähköksi 42 %, loppu 58 % päätyy lämpönä mereen.
Helsingissä ei siis tuhlata hiiltä.
Mitä vaihtoehtoja on olemassa?
Yksi vaihtoehto: Siirrytään pois yhteistuotannosta. Ostetaan Helsingin tarvitsema sähkö kantaverkosta ja tuotetaan vain kaukolämpö Helsingissä. Käytetään lämmön tuottamiseen mahdollisimman paljon uusiutuvia polttoaineita ja vain välttämätön määrä fossiilisia.
Tässä vaihtoehdossa ongelmaksi muodostuu sähkö, joka on tuotettava jossain muualla Suomessa, tai tuotava ulkomailta. Suomessa tuotettuna ratkaisun kokonaisvaikutus on negatiivinen, koska nyt käyttämätön tuotantokapasiteetti on lauhdevoimaa, kuten yllä mainittu Meri-Pori, joka alkaisi Helsingin vajetta paikatessaan syytää suuret määrät lämpöä mereen. Sama lämpö tuotettaisiin siis Helsingissä erillistuotannolla. Helsinki täytyy joka tapauksessa lämmittää.
Jos sähkö tuodaan ulkomailta, kyseeseen tulee lähinnä Venäjä, jolloin Helsinki siirtyisi venäläisen ydinvoiman käyttäjäksi. Viron siirtoyhteys, Estlink, tarjoaisi meille mahdollisesti myös virolaista palavan kiven sähköä.
Toinen vaihtoehto: Lopetetaan sähkön tuotanto Helsingissä. Tuodaan sähkö ulkoa ja tehdään kaukolämpö lämpöpumpuilla.
Tämä ratkaisu lisää Helsingin sähkönkulutusta entisestään vähintään puolella nykyisestä. Lopputulos on sama kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa.
Kolmas ratkaisu: Muutetaan Helsingin hiilivoimalat toimimaan bio-polttoaineella.
Pelkästään Hanasaaren käyttäminen esim. ruokohelvellä, joka on tuottoisin energiakasvi pohjolan olosuhteissa, vaatisi viljelypinta-alaa n. 40 x 40 km kokoisen pellon. Mistä löytyy sellainen peltomaa, miten sitä viljeltäisiin ja miten sato kuljetettaisiin Helsinkiin? Salmisaaren voimala vaatisi lähes saman kokoisen alueen. Vuosaaren kaasuturbiinilaitoksia ei voi muuttaa biomassalla toimiviksi.
Neljäs ratkaisu: Lopetetaan hiilivoimaloiden käyttö. Tuotetaan puuttuva kaukolämpö lämpöpumpuilla, jotka saavat käyttövoimansa Vuosaaren maakaasusähköstä. Ostetaan puuttuva sähkö kantaverkosta.
Tarvittava lisäsähkön määrä kovimmilla pakkasilla on n. 600 MW. Sen tuottamiseen Suomessa ei tällä hetkellä ole hiililaitoksia vähäpäästöisempää kapasiteettia. Tarvittaisiin uusi ydinvoimalayksikkö.
Tuulivoimaa voidaan rakentaa Helsingin edustalle. Voidaan, mutta ei kannata, koska Suomesta löytyy tuulisempia alueita joissa myös maisemahaitat ovat pienempiä. Tuulivoimaa kannattaa ensin rakentaa sinne, niin kuin on tehtykin jo. Toki imagosyistä voidaan Helsinkiinkin tuulivoimaloita rakentaa, mutta ei taida vastustuksen takia onnistua ihan niin helposti.
Viides ratkaisu: Rakennetaan uusi ydinvoimala kyllin lähelle Helsinkiä, jotta siitä voidaan tehdä yhteistuotantolaitos ja tuottaa sillä kaikki Helsingin sähkö ja lämpö. Vaihtoehtoisesti rakennetaan Helsingin alle kallion sisään pelkkä lämpöydinreaktori, jolla lämmitetään Helsinki. Sähkö tuodaan toisesta ydinvoimalaista, joka voi sijaita missä tahansa. Ydinvoiman määrä on maailmassa joka tapauksessa tuplattava taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Helsinki voisin ottaa osan tästä vastuusta.
Yksi ratkaisu löytyy Osmo Soininvaaran Helsingin Uutisissa 23.3.2007 julkaistusta kolumnista, jossa hän kirjoittaa: "Biomassaa tulee käyttää lähimmässä voimalassa, jottei kuljettamiseen haaskaudu energiaa. Hakkeen kuskaaminen Helsinkiin on järkevää vasta kun suunnilleen koko muu maa lämmitetään hakkeella."
Ode on viisas mies, se on tiedetty ennenkin. Nyt näyttää nimittäin pahasti siltä, että Kaupunginvaltuustolla on Vanhasen vanavedessä karkaamassa mopo käsistä. Mitä muuta voi odottaakaan, kun amatöörit ryhtyvät tekemään energiaratkaisuja.
On väärin tarkastella erikseen Helsingin energiaratkaisuja ja päästöongelmia. Tilannetta pitää tarkastella koko Suomen tasolla. Pelkästään Helsingin asioihin keskittymällä on vakavana vaarana päätyä johonkin osaoptimointiin, jonka vaikutus kokonaisuuden kannalta on negatiivinen. Herää kysymys, onko Suomikaan riittävän iso alue tarkasteltavaksi, vai pitäisikö koko Euroopan energiakysymykset käsitellä saman pöydän ääressä? Varmasti pitäisi. Päästökauppa on luotu käsittelemään ja ohjaamaan energiantuotantoa ympäristön kannalta parempaan suuntaan talouden keinoin. Miksi se ei riitä valtuustolle?
"Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on ollut hyvä asia, mutta nyt pitäisi selvittää, onko kivihiili korvattavissa. Nämä ovat vakavia kysymyksiä", sanoo Suvi Rihtniemi.
"Vakavia kysymyksiä", kyllä varmasti. Kysyjien vakavuudesta, tai vakavasti otettavuudesta ei sitten aina tiedä. Vai miten on selitettävissä se, että vasta kolme kuukautta sitten valtuusto hyväksyi yli sadan miljoonan euron hankeen, jonka päämääränä on piilottaa Hanasaaren hiilikasa? Eikö olisi ensin pitänyt selvittää hiilen korvattavuus ja vasta sitten piilottaa se, jos siitä ei päästy eroon? Vaan tokkopa valtuusto silloin vielä kolme kuukautta sitten tiesi asiasta mitään. Ainakaan Vanhasen Matti ei ollut sitä heille vielä kertonut. Ajettaessa nykyisiä voimaloita yhä ahtaammille paikoille tiivistyvässä kaupungissa, on tyystin unohtunut myös mahdollisten uusien polttoaineratkaisujen mahdollisesti tarvitsema lisätila. Se on kohta syöty. Se on menetetty kaupunkisuunnittelun ahneudelle. Energiantuotannon kehittämismahdollisuutta on vaihdettu tonttimaaksi, josta on harvaan asutun Suomen pääkaupungissa huutava pula koko ajan.
"Yhteistuotanto on ollut hyvä asia.." Eikö se ole sitä enää? Pitäisikö siirtyä erillistuotantoon? Polttoaineen kanssa yhteistuotannolla ei ole mitään tekemistä. Yhteistuotantoa voidaan harjoittaa vaikka männynkävyt polttoaineena. Miksi Rihtniemi rinnastaa sen hiileen?
Joka tapauksessa on tehtävä jotakin, näin ei voi jatkua. On erinomaisen hyvä asia, että näistä asioista nyt keskustellaan päivänpolitiikassa. Olkoonkin, että olemme kolmekymmentä vuotta myöhässä.
sunnuntai 25. maaliskuuta 2007
Liikaa pönötystä yhdelle kerralle
Pää on vieläkin tyhjä kuin Jeesuksen hauta pääsiäisaamuna, jos kohta ikinä on muuta ollutkaan, mene tiedä. 2524 ääntä Oskulle. 2524 äänestäjän jonosta muodostuisi yli kilometrin mittainen, ei paha! Mutta ei tarpeeksi hyväkään.
perjantai 16. maaliskuuta 2007
Vaalimainos
Ehdokas 66 - ja lupa äänestää!
Pajamäki - Osku Pajamäki
Hiljaisten ikäluokkien äänekäs edustaja
Helsingistä
http://www.osku.net
Hiljaisten ikäluokkien äänekäs edustaja
Helsingistä
http://www.osku.net
torstai 15. maaliskuuta 2007
Hoitoalan pätkätyöongelma poistunut!
Mitähän uutisissa eilen oikein sanottiin? En ymmärtänyt yhtään mitään. Jotenkin niin se meni, että ulkomailla asuvia ja työskenteleviä sairaanhoitajia houkutellaan takaisin Suomeen lupaamalla mm. vakituisia työpaikkoja. Hä?
Nyt siis kaikki pätkätöihin kyllästyneet Suomalaiset sairaanhoitajat, kipin kapin muuttamaan vaikka Ruotsiin, ja viikon päästä paluumuuttajina takaisin. Näin helposti saatte vakituisen työn, jota ette tähän asti ole löytäneet kirveelläkään.
Ai niin, kympin uutiset saa nykyään katsoa ilmaiseksi (=mainosten sietämisen hinnalla) netissä:
http://nettitv.mtv3.fi/nettitv_uutiset/index.shtml/nettitv_uutiset/uutiset?95642#95642
Näin se käy! Uskooko joku? Voihan se olla, että Ruotsista Suomeen paluuta hieman rajoittaa erään haastatellun kertoma tuhannen euron ero palkassa. Voinee arvata kumpaan suuntaan.
Nyt siis kaikki pätkätöihin kyllästyneet Suomalaiset sairaanhoitajat, kipin kapin muuttamaan vaikka Ruotsiin, ja viikon päästä paluumuuttajina takaisin. Näin helposti saatte vakituisen työn, jota ette tähän asti ole löytäneet kirveelläkään.
Ai niin, kympin uutiset saa nykyään katsoa ilmaiseksi (=mainosten sietämisen hinnalla) netissä:
http://nettitv.mtv3.fi/nettitv_uutiset/index.shtml/nettitv_uutiset/uutiset?95642#95642
Näin se käy! Uskooko joku? Voihan se olla, että Ruotsista Suomeen paluuta hieman rajoittaa erään haastatellun kertoma tuhannen euron ero palkassa. Voinee arvata kumpaan suuntaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)