tiistai 15. tammikuuta 2008

Naapurin tontille saa rakentaa!

"Epätietoinen Iisalmesta kysyy: Saako naapurin tontille rakentaa? Nimimerkki Valoinko Turhaan." KHO vastaa: "Arvoisa nimimerkki Valoinko Turhaan, totta ihmeessä saa, sen kun rakennat. Eikä valituksista tarvitse välittää, olet toiminut täysin laillisesti. Anna mennä vaan."

Vanha Pahkasika-vitsi muuttui näin täydeksi todeksi, paitsi että epätietoinen oli tällä kertaa Helsinki ja sen ahneet kylä-metropolipuuhastelijat. Eivät ole vielä valaneetkaan, mutta sehän ei ole kuin ajan kysymys. Ovat luvanneet tehdä sen hyvin hyvin pikaisesti, matalia ja hienoja pien- ja pienkerrostaloalueita, eli sitä samaa tehotonta maankäyttöä mitä Helsingissä ollaan jo nähty. Sitä samaa standardikamaa, mikä tuottaa suurimmat katteen rakennusliikkeille ja talotehtaille.

Nyt on Helsingillä sitten omat ja varastetut. Onko kukaan muistanut kysyä, kuka omistaa varastetut maat? Sipoo? Vai sipoolaiset? Jos sipoolaiset, Helsingin pitää vielä varastaa ne sipoolaisilta, ja sitten päästään hyvin pikaisesti rakentamaan. Lupahan tuohon nyt on, naapurin tontille saa rakentaa.

Miksi lopettaa tähän? Vallataan Vantaa seuraavaksi, saadaan lisää helposti kaavoitettavaa maata hienoille pien- ja pienkerrostaloalueille. Vantaa on aivan rähmällään jo valmiiksi, ei jaksanut vastustaa laisinkaan alueluovutusta. Rikoskumppani, oikeastaan. Sen jälkeen Helsinki-Sipoo-Vantaa on niin iso, että se voi läpihuutojuttuna varastaa seuraavaksi Espoon, joka on ihan nakkikioski Helsinki-Sipoo-Vantaan rinnalla, että siitä vaan. Kauniainen tulee siinä samalla, puolustuskyvytön, pieni nakkikioskin roskis. Metro rakennetaan Kirkkonummelle ja Espoo hyvin pikaisesti täyteen hienoja pien- ja pienkerrostaloalueita.

Helsingin "asuntopula" ja asuntorakentaminen pyhittää keinot, niin hienoa ja tärkeää se on niin. Muualla Suomessa ei voi asua, vaan pitää rakentaa tänne kaikki paikat piukkaan hienoja pien- ja pienkerrostaloalueita, joissa ihmiset voivat ikkunasta katsella toistensa olohuoneisiin.

Pitäisikö Helsinkiläistenkin huolestua? Vain muutama päivä sitten joku moitti suuria ja viihtyisiä rintamamiestontteja tehottomaksi maankäytöksi. Ne pitäisi pilkkoa ja rakentaa jokaiselle tontille 3...4 hienoa pien- ja pienkerrostaloa. Siihen on nyt malli olemassa, sen kun rakennetaan naapurin tontille, niin saa tehdä. Kun perustellaan asia "asuntopulalla" ja kylä-metropolilla ja pakottavilla tarpeilla, niin KHO sanoo joo.

Tänne pitää saada metropoli. Sellainen hieno metropoli, jossa ihmiset asuvat hienoissa pien- ja pienkerrostaloissa, käyvät töissä metrolla ostavat ruokansa läheisestä Siwasta. Tietenkin, koska metropolissa on hieno joukkoliikenne, jolla ihmiset liikkuvat hienoista pien- ja pienkerrostaloista pois ja niihin takaisin, eikä ruokakasseja jaksa pitkälle kantaa. Autoja ei metropolin asukkaat tarvitse.

Metropoli tänne saadaan siten, että kaikki suomalaiset muuttavat Helsinkiin. Muuten tänne saadaan kylä-metropoli. Onko se sitten hyvä vai huono asia, on kokonaan toinen kysymys. Sananlasku sanoo jotain kuusesta, katajasta ja kurkottajasta.

Ja miksi? MIKSI, ja ketä varten? Helsingin vieressä ei kuulemma voi olla maaseutu-Sipoota? Kaupungin vieressä ei voi olla maaseutua? Aha. Ovatko metropolien asukkaan hienoissa pien- ja pienkerrostaloalueissaan onnellisempia kuin vaikkapa maaseutu-Sipoon asukkaat tai muut nakkikioskikansalaise? Onko metropoli jotenkin tavoittelemisen arvoinen? Maailman tilan huomioon ottaen rakentaminen pitäisi ennemminkin lopettaa kuin kiihdyttää sitä. Pyrkiä jatkuvan kasvun sijaan jatkuvaan laskuun. Kohti kestävää kehitystä, jossa kaupungin arvot ovat aivan toiset kuin varasteluun ja itsensä paisuttamiseen taipuvaisella Helsingillä. Hävettää olla helsinkiläinen.

Jos asiasta jotain hyvää pitäisi löytää, niin sen, että nyt toivottavasti jättävät Malmin lentokentän rauhaan, ja toteuttavat niitä hienoja pien- ja pienkerrostaloalueitaan jossain muualla. Euroopan hienoin lentokenttä on pyhä paikka, johon kajoaminen on rikos, sanoi KHO mitä tahansa.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Huoh, juu..tuota tehotonta maankäyttöä on kotilähiössä korjailtu viime vuosina siihen malliin että siitä on tullut omakotialueen irvikuva. Mikäs siinä, kun yhden talon pihalle voi rakentaa kokonaisen taloyhtiön. Viihtyvyydestä viis, pääasia että mahtuu.

Minä kai olen helsinkiläiseksi liian yksinkertainen tajuamaan kotikaupunkini erikoisasemaa ja erikoistarpeita. Olen vain pienestä pitäen sisäistänyt sen että toiselta ei saa ottaa vaikka kuinka tarvitsisi/tekisi mieli. Mistään muusta tässä ei minusta ole kyse. Ihan päiväkotitason perusmoraalista.

Kaj kirjoitti...

Sittenhän meitä yksinkertaisia on ainakin kaksi. Ja kyllä minä tunnen muutaman muunkin.

Omakotialueet menevät pilalle, kun rakennusyhtiöt on päästetty irti. Niitä ei kiinnosta mikään muu kuin voiton maksimointi. Rakennetaan tontti niin piukkaan halpaa shittiä kuin ikinä on mahdollista, yli jäänyt pihamaa asfaltoidaan ja myydään sikahinnalla jollekin idiootille. Näin se käy!

Raimo kirjoitti...

Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario ja A. H. Saastamoinen, Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."

Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

"Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."

"Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."

Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

lyyxem.freehostia.com/1930.htm

Kultakeräys puolustusvoimien hyväksi 1940: 100 000 ihmistä lahjoitti kultasormuksensa ja muita kultaisia esineitään puolustusvoimien hyväksi. Kultasormusten vastineeksi lahjoittajille annettiin rautaiset sormukset tilalle, muut kultaesineet jäivät vastineetta. Kultaa kertyi kaikkiaan 1700 kiloa, joka kuljetettiin 1945 salaa Ruotsiin ja myytiin sinne polkuhinnalla.

lyyxem.freehostia.com/teljo.htm